Alkuperäiskansojen edustajat tuovat äänensä kuuluviin ilmastokokouksessa
Yksi kuva, joka tiivistää tämän vuoden globaalin ilmastokokouksen COP30:n tapahtumat Belémissä, Brasiliassa, on merkittävä: perinteisiin asuihinsa pukeutuneet alkuperäiskansojen aktivistit marssivat turvallisuushenkilökunnan ohi alueelle, joka oli varattu kansainvälisille neuvottelijoille ja ennakkoon hyväksytyille valtuuskunnille. Tämä hetki ei ainoastaan kuvasta tapahtuman ainutlaatuista tunnelmaa, vaan myös alkuperäiskansojen edustajien määrätietoista pyrkimystä tulla kuulluksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Konferenssi oli ennakkoon mainostettu ”Alkuperäiskansojen COP” -tapahtumaksi, osittain Amazonin läheisyyden ja Brasilian pyrkimysten vuoksi varmistaa alkuperäiskansojen osallistuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan. YK:n neuvottelujen luonteesta johtuen alkuperäiskansojen läsnäolo oli kuitenkin rajattua, sillä jäsenvaltioilla on äänioikeus ja kansainvälisesti tunnustamattomat alkuperäiskansat eivät voi äänestää päätöksistä, jotka liittyvät esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumisen aikatauluun.
Alkuperäiskansojen aktiivinen rooli
Virallista lupaa odottamatta alkuperäiskansojen aktivistit eivät jääneet toimettomiksi ilmastonmuutoksen edessä. Konferenssin aikana he marssivat kaduilla, estivät pääsyn kokouspaikkoihin ja varmistivat, että maailma kuuli heidän sanomansa: ”emme hyväksy päätöksiä meitä ilman”. Tämä näyttävä toiminta korosti, kuinka tärkeää on, että alkuperäiskansojen ääni tulee kuulluksi ja heidän oikeutensa tunnustetaan osana ilmastonmuutoksen vastaisia toimia.
Kaeden Watts, ilmasto- ja alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntija Uudesta-Seelannista, kiinnitti huomiota siihen, miten tämä COP erosi aiemmista. Hän huomasi, että toisin kuin aiemmissa kokouksissa, missä alkuperäiskansojen näkökulmat jäivät usein sivuun tai kuultiin vain, kun ne voimistettiin ei-alkuperäiskansojen liittolaisten, kuten Greta Thunbergin, toimesta, tällä kertaa uutisraportoijat haastattelivat alkuperäiskansojen mielenosoittajia ja johtajia heidän maaoikeuksistaan ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista puhuessaan.
Alkuperäiskansojen saavutukset
Ennen COP:n päättymistä Brasilian hallitus otti askelia 27 alkuperäiskansan maiden rajaamiseksi koko Brasiliassa ja lupasi tunnustaa 59 miljoonaa hehtaaria lisää seuraavien viiden vuoden aikana. Brasilian alkuperäiskansojen edustajat, enemmän kuin 5 000 henkilöä, mukaan lukien noin 900 akkreditoitua osallistujaa, olivat edustettuina tässä COP:ssa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mikä oli merkittävä askel heidän äänensä kuulemisessa ilmastonmuutoskeskusteluissa.
Kohti kestävää tulevaisuutta
Alkuperäiskansat vaativat, että valtiot sitoutuvat selkeään suunnitelmaan siirtyä pois fossiilisista polttoaineista ja lopettaa metsäkato ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka kaikki ehdotukset eivät päätyneet Global Mutirão -tekstiin, maat suostuivat virallisesti tunnustamaan alkuperäiskansojen oikeuksien, mukaan lukien maaoikeuksien, suojelun tärkeyden osana Ilmastonmuutoksen oikeudenmukaisen siirtymän työohjelmaa.
Emil Gualinga, Kichwa-kansan jäsen Sarayakusta ja COP30:n osallistuja, korosti, että Panama varmisti, että oikeudenmukaisen siirtymän työohjelma sisälsi viittauksen alkuperäiskansojen oikeuteen vapaaseen, ennakkoon annettuun ja informoituun suostumukseen heidän alueillaan tapahtuvista toimista, mikä on yhä tärkeämpää ilmastonmuutoskeskusteluiden valossa, kun otetaan huomioon tutkimukset, jotka osoittavat, että kriittiset mineraalivarat fossiilivapaaseen energiantuotantoon löytyvät usein alkuperäiskansojen maiden ja vesien sisältä.
Alkuperäiskansojen kansainvälinen vaikuttaminen jatkuu tulevina vuosina, kun he osallistuvat seuraavaan YK:n kokoukseen Bonnissa, Saksassa, ja Ensimmäiseen kansainväliseen konferenssiin fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseksi Santa Martassa, Kolumbiassa ensi huhtikuussa. Nämä tapahtumat ovat tärkeitä alkuperäiskansojen liikkeelle, erityisesti Amazonin alueella, missä alkuperäiskansojen organisaatiot ovat vaatineet, että heidän alueensa julistetaan kaivos- ja uuttoteollisuudelle vapaiksi vyöhykkeiksi, mikä on keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Alkuperäiskansojen päättäväisyys ja vaikuttamistyö eivät lopu pettymyksiin COP-kokouksissa. Heidän taistelunsa oikeuksiensa ja maapallon terveyden puolesta jatkuu, ja heidän äänensä resonoi yhä laajemmin yleisön keskuudessa. Tämä on merkki siitä, että alkuperäiskansojen viesti alkaa viimein kuulua ja heidän vaikutusvaltansa kasvaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
