Ilmastonmuutos ja taudit: Taistelu Bangladeshissa
Eräänä syyskuisena aamuna, monsuunikauden lopulla Dhakassa, Bangladeshin pääkaupungissa ja yhdessä maailman tiheimmin asutuista kaupungeista, kadut ovat hiljaiset, kun Uttaran naapuruston asukkaat valmistautuvat viikoittaiseen rukoukseen. Yhtäkkiä hiljaisuuden keskeltä ilmestyy kymmeniä nuoria vapaaehtoisia, jotka kokoontuvat ennen lähtöään lähellä sijaitsevan pienen järven rannalle. Siellä heitä odottaa mätänevän jätteen pistävä haju. Vapaaehtoiset järjestäytyvät ryhmiin: jotkut keräävät roskia maasta, toiset soutavat kanoottia ja verkkoja seisovan veden halki keräten muovipurkkeja, banaaninkuoria ja muuta jätettä, joka on kertynyt järveen kuukausien ja vuosien aikana.
Ilmastonmuutos, taudit ja Dhakan haasteet
Dhakassa, jossa asuu yli 36 miljoonaa ihmistä ja jonka väkiluku kasvaa nopeasti, kaupungin palvelut eivät pysty vastaamaan sen nopeaan kasvuun. Tämä tekee siitä yhden maailman saastuneimmista kaupungeista. Yli puolet päivittäisestä roskasta jää keräämättä.
Ilmastonmuutos on lisännyt lämpötiloja Bangladeshissa lähes 3,6 Fahrenheit-astetta (2 Celsius-astetta) joissakin kuukausissa vuosien 1901 ja 2019 välillä. Tämä lämpeneminen, yhdistettynä yhä epäsäännöllisempiin sademääriin, on johtanut pitempiin kesän sadekausiin ja lämpimämpiin talviin. Hyttyset lisääntyvät nyt nopeammin, tuoden mukanaan tauteja, kuten dengue-kuumeen ja chikungunyan. Nämä hyönteiset kukoistavat lämpimässä, kosteassa ympäristössä, joka on rikas orgaanisesta aineesta, kuten Dhakan jätteestä löytyy.
Yhteisöllinen ponnistus ympäristön puolesta
Bangladesh Clean, vapaaehtoisten päivän järjestäjä, on enemmän kuin kaunistamisprojekti. Se on tunnustus siitä, että panokset ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä maassa, jossa yli 272 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa liittyy saastumiseen. Vapaaehtoiset, pääosin teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia, jotka on rekrytoitu sosiaalisen median ja suusanallisen viestinnän kautta, levittäytyvät ympäri maata joka perjantai puhdistaakseen vesiväyliä ja naapurustoja.
Ilmastonmuutos ja sen vaikutus tautien leviämiseen
Bangladesh on kokenut suuria piikkejä hyttysten levittämissä taudeissa, erityisesti dengue- ja chikungunyakuumeessa viime vuosina. Vuonna 2023 maassa raportoitiin 321 179 denguetapausta ja 1 705 kuolemaa, maan pahin epidemia tähän mennessä. Asiantuntijat varoittavat, että viralliset luvut ovat todennäköisesti aliarvioita. Vain murto-osa sairaaloista dokumentoi dengue-infektioita, ja rajallinen pääsy terveydenhuoltoon maaseutualueilla jättää monet tapaukset diagnosoimatta.
Ennakoiva toiminta epidemioita vastaan
Karibul Bashar, entomologi ja epidemiologi Jahangirnagarin yliopistosta ja Maailman terveysjärjestön neuvonantaja Kaakkois-Aasiassa, kehittää tekoälyjärjestelmää, joka voi auttaa ennustamaan tulevia epidemioita. Tämä lähestymistapa sisältää hyttysansojen asettamisen naapurustoihin ja sekä hyttyspopulaation että tartunnan saaneiden ihmisten määrän analysoinnin ympäröivillä alueilla.
Yhteisön rooli terveyden suojelussa
Ilmastonmuutos ja taudit, kuten dengue, ovat monimutkaisia ongelmia, jotka vaativat monitahoisia ratkaisuja. Kuten Bashar toteaa, varhainen varoitus tarkoittaa mahdollisuutta nopeaan toimintaan ja kontrolliin. Tämä on erityisen tärkeää maassa, jossa suurin osa terveydenhuollon menoista katetaan potilaiden omasta taskusta – suuri haaste maassa, jossa joka kolmas henkilö tienaa alle 5 dollaria päivässä.
Ilmastonmuutoksen laajemmat vaikutukset
Ilmastonmuutos ei ainoastaan lisää tautien riskiä vaan myös pakottaa miljoonia bangladeshilaisia muuttamaan kaupunkeihin uusien taloudellisten mahdollisuuitten perässä ja paetakseen pieniä kaupunkeja ja kyliä, jotka tulvivat monsuunikauden aikana. Tiheään asutut naapurustot tekevät niistä voimakkaita hyttysten levittämien tautien kasvualustoja.
Ennaltaehkäisy ja hoito
Bangladeshin terveysministeriön mukaan maan terveysbudjetti on suunnattu enemmän ehkäisyyn kuin hoitoon. Tämä strategia käsittää koulutusohjelmien käyttöönoton kouluissa ja sterilisoitujen hyttysten vapauttamisen ympäristöön hyttyspopulaation vähentämiseksi. Tämä on tärkeä askel tautien torjunnassa, mutta Bashar epäilee sterilisoitujen hyttysten tehokkuutta jo olemassa olevan tautia kantavien hyttysten määrän vuoksi.
Yhteisön vastuu
Vapaaehtoistyö ja yhteisön osallistuminen ovat keskeisiä tekijöitä Dhakan kaltaisissa kaupungeissa, joissa viralliset resurssit ovat rajalliset. Kuten Bangladesh Cleanin vapaaehtoiset osoittavat, jokainen puhdistuskampanja on askel kohti puhtaampaa ja terveellisempää ympäristöä. Kuitenkin todellinen muutos vaatii asenteiden muutosta ja yhteisön jatkuvaa sitoutumista.
Johtopäätökset
Ilmastonmuutos ja taudit ovat kietoutuneet yhteen monimutkaisella tavalla, mutta Bangladeshin esimerkki osoittaa, että yhteisön voima ja innovatiiviset ratkaisut, kuten tekoälyyn perustuvat varhaisvaroitusjärjestelmät, voivat auttaa torjumaan näitä haasteita. Aktiivinen osallistuminen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat avainasemassa tulevaisuuden terveyskriisien hallinnassa.
