Uuden sähkön tuotanto ei ole ainoa ratkaisu kasvavaan sähkön tarpeeseen
Yhdysvalloissa käytävä keskustelu energiankäytöstä on saavuttanut uuden, sähköistyneen vaiheen. Kaikki presidentti Donald Trumpista Today-ohjelman juontajiin ovat puhuneet kasvavasta sähkön kysynnästä ja sen hinnan noususta. Monet ovat huolissaan siitä, etteivät energiayhtiöt kykene tuottamaan riittävästi sähköä. Kuitenkin tänään julkaistu raportti esittää, että olennaisempi kysymys onkin: Voimmeko käyttää energiayhtiöiden jo tuottamaa sähköä tehokkaammin tulevaa tarpeen kasvua silmällä pitäen?
Mike Specian, voittoa tavoittelemattoman American Council for an Energy-Efficient Economy (ACEEE) -järjestön asiantuntija, toteaa, että keskustelussa on keskitytty liikaa tarjonnan lisäämiseen ja kaasuvoimaloiden rakentamiseen. Hänen mukaansa kysynnän puolelle keskittyvät toimenpiteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Specianin analyysi datasta paljastaa, että energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttaminen ja sähkönkäytön siirtäminen vähemmän kysyttyihin aikoihin ovat nopeimpia ja edullisimpia keinoja vastata kasvavaan sähkön tarpeeseen. Nämä toimet voivat kattaa suuren osan tai jopa kaiken Yhdysvaltojen ennustetusta kasvusta. Lisäksi ne maksavat vain puolet tai vähemmän uuden infrastruktuurin rakentamisesta, samalla välttäen lisäpäästöt. Specian huomauttaa kuitenkin, että hallitukset voisivat tehdä enemmän kannustaakseen energiayhtiöitä hyödyntämään näitä kysyntäpuolen hyötyjä.
”Energiatehokkuus ja joustavuus ovat edelleen valtava hyödyntämätön resurssi Yhdysvalloissa,” Specian toteaa. ”Kun siirrymme kohti suurempaa sähköistämistä, tämä tulee yhä tärkeämmäksi.”
Raportin arvion mukaan vuoteen 2040 mennessä energiayhtiöiden tehokkuusohjelmat voisivat vähentää kulutusta noin 8 prosenttia, eli noin 70 gigawattia, ja näiden leikkausten toteuttaminen maksaa tällä hetkellä noin 20,70 dollaria megawatilta. Halvimmat kaasuvoimalat aloittavat noin 45 dollarista kilowattia kohden. Vaikka kuorman siirtämisen kustannukset ovat vaikeampia määrittää, raportti arvioi, että sähkönkäytön siirtäminen huippukulutustunneilta – usein aikaperusteisen hinnoittelun, älylaitteiden tai energiayhtiöiden ohjauksen avulla – vähemmän kuormitetuille tunneille, jolloin sähkö on halvempaa, voisi säästää toisen 60–200 gigawattia sähköä vuoteen 2035 mennessä. Tämä yksinään ylittäisi jopa aggressiivisimmat lyhyen aikavälin ennusteet datakeskusten kapasiteetin kasvusta.
Vijay Modi, Columbian yliopiston Quadracci Sustainable Engineering Laboratoryn johtaja, on samaa mieltä siitä, että energiatehokkuus on kriittistä, mutta on epävarma siitä, kuinka paljon helppoja säästöjä on vielä jäljellä. Hän uskoo, että hallitukset kaikilla tasoilla – energiayhtiöiden sijaan – ovat parhaiten sopivia kannustamaan tähän työhön. Hän näkee suuremman potentiaalin kuormien tasapainottamisessa huippukysynnän helpottamiseksi.
”Tämä on suuri huolenaihe,” Modi selittää, viitaten siihen, että kun huippukuorma kasvaa, se voi vaatia alajakelulaitosten, muuntajien, voimajohtojen ja muiden jakeluvarusteiden päivittämistä. Tämä nostaa kustannuksia ja hintoja. Energiayhtiöt ovat hyvin asemassa ratkaisemaan tämän, koska ne hallitsevat tarvittavaa dataa tehokkaasti siirtääkseen käyttöä ja ovat jo ryhtyneet toimiin tähän suuntaan investoimalla kuormanhallintaohjelmistoihin, asentamalla akkutallennusta ja tuottamalla sähköä lähempänä loppukäyttäjiä, kuten pienimuotoisilla uusiutuvilla energialähteillä.
Specianin mukaan yksi syy siihen, miksi energiayhtiöt keskittyvät usein tarjonnan puolelle, on se, että he voivat usein tienata enemmän rahaa tällä tavoin. Infrastruktuurin rakentaminen katsotaan pääomainvestoinniksi, ja energiayhtiöt voivat siirtää nämä kustannukset asiakkaille, plus lisäkoron, joka on tyypillisesti noin 10 prosenttia. Energiatehokkuusohjelmat sen sijaan katsotaan yleensä käyttökuluiksi, joihin ei myönnetä tuottoa. Tämä asetelma motivoi energiayhtiöitä rakentamaan uutta infrastruktuuria energian säästämisen sijaan, vaikka jälkimmäinen olisi edullisempi vaihtoehto kuluttajille.
On kriittistä jatkaa näiden vipuvarsien painamista nyt, koska infrastruktuurimuutokset tapahtuvat pitkillä aikajänteillä, toteaa Ben Finkelor, Kalifornian yliopiston Davisin Energy and Efficiency Instituten toiminnanjohtaja. ”Suunnittelu on 10 vuoden päässä,” hän toteaa, lisäten, että valmistautuminen tänään voi säästää miljardeja tulevaisuudessa. ”Ehkä voimme välttää näiden peruskuormitusomaisuuksien rakentamisen.”
Specian toivoo, että hänen raporttinsa tavoittaa lainsäätäjät, sääntelijät ja kuluttajat samalla tavalla. Kuka tahansa sen lukeekin, sanoman tulee olla selvä.
