Suomalaisten ikääntyvien hoivapolitiikka mullistuu vuonna 2026 nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja vähennetään noin 2 000:lla vuoteen 2030 mennessä, ja samalla kattavuus yli 75-vuotiaista putoaa nykyisestä lähes kahdeksasta prosentista vain kuuteen prosenttiin. Tämä tarkoittaa kymmeniätuhansia ikääntyviä, jotka jäävät kotiin – usein yksin. Vastauksena tähän hiljaiseen kriisiin Suomi nojaa ennennäkemättömällä tavalla älykotiteknologiaan, ja etähoiva 2026 on kasvanut hyvinvointialueiden tärkeimmäksi kehityskohteeksi.
Tässä kattavassa katsauksessa käymme läpi, miten älykoti, tekoäly ja etävalvontateknologia ovat astumassa palvelupaikkojen tilalle, mitä laitteita suomalaiset kodit hankkivat juuri nyt, paljonko järjestelmät maksavat, ja mitä eettisiä sekä juridisia kysymyksiä uusi etähoivan aikakausi nostaa esiin. Päivämäärällä 5. toukokuuta 2026 emme ole enää teorian äärellä – Suomi on jo Euroopan kärjessä älykodin hyödyntämisessä ikääntyvien hoivassa.
Mistä kohussa on kyse? Palveluasumisen rakennemuutos Suomessa
Hyvinvointialueet ovat kuluvana keväänä julkistaneet linjauksiaan, joiden mukaan ympärivuorokautisen palveluasumisen kattavuus laskee koko maassa. Yle uutisoi huhtikuussa 2026, että muutos on käynnissä kaikilla 21 hyvinvointialueella, ja Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tavoitekattavuus vuonna 2030 on noin kuusi prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Asiantuntijoiden mukaan tämä on suuri heikennys, eikä tuota välttämättä tavoiteltuja säästöjä, mikäli vaihtoehtoinen kotihoidon malli ei toimi.
Korvaavana ratkaisuna esiin on noussut kaksi mallia: yhteisöllinen asuminen, jossa ikääntyvä asuu omassa asunnossa palvelutalossa mutta ilman jatkuvaa hoivaa, sekä tehostettu kotihoito, jossa hoitaja käy kotona ja teknologia paikkaa loput tunnit. Juuri tämän jälkimmäisen mallin toimivuus ratkaisee, pärjääkö Suomi seuraavan vuosikymmenen ikääntymisaaltoa.
Älykoti astuu kuvaan – teknologia korvaa hoivapaikkoja
Ratkaisun ydin on uusi sukupolvi älykotilaitteita, jotka eivät enää ole pelkkiä mukavuuslaitteita vaan elintärkeitä turvapilareita. Älylukot, kaatumisanturit, sisäilmaa valvovat sensorit ja AI-pohjaiset käyttäytymisanalyysit muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka tarjoaa läsnäoloa ilman fyysistä hoitajaa. THL:n vuoden 2025 selvityksessä todettiin, että jo nyt yli 62 prosenttia kotihoidossa olevista yli 80-vuotiaista käyttää vähintään yhtä älykotilaitetta, ja luvun ennakoidaan kasvavan 85 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.
Etähoiva ei tarkoita vain videopuhelua hoitajalle. Moderni järjestelmä yhdistää kymmeniä laitteita yhdeksi kokonaisuudeksi, joka oppii käyttäjänsä rutiinit ja hälyttää poikkeamista. Tämä on suurin siirtymä Suomen vanhustenhuollossa sitten Asunto ensin -mallin – ja toisin kuin laitospaikkojen kohdalla, kustannukset jakautuvat julkisen ja yksityisen rahoituksen kesken.
Etähoivan keskeiset älyteknologiat 2026
Markkinoilla on tällä hetkellä kymmeniä kotiin kytkettäviä teknologioita, joilla voidaan tukea ikääntyvän itsenäistä asumista. Käymme läpi keskeisimmät kategoriat ja niiden roolit.
Kaatumisanturit ja liiketunnistimet
Kaatuminen on yli 65-vuotiaiden suomalaisten yleisin tapaturmainen kuolinsyy. Modernit tutka-pohjaiset kaatumisanturit, kuten suomalaisen MariCare Oy:n Elsi-järjestelmä, tunnistavat kaatumisen sekunneissa ilman kameraa tai päällä pidettävää laitetta. THL:n mukaan kaatumisten varhainen havaitseminen vähentää lonkkamurtumien jälkeistä kuolleisuutta jopa 34 prosenttia, sillä apu saadaan paikalle nopeammin.
Älylukot ja kulunvalvonta
Hoitajan päivittäiset käynnit edellyttävät kulun hallintaa ilman, että ikääntyvän tarvitsee nousta avaamaan ovea. Älylukot mahdollistavat kotihoidon työntekijän aikataulutetut käynnit, ja samalla järjestelmä lokittaa, kuka ovesta on kulkenut ja milloin. Pohjoismaissa tämä on jo standardi: ruotsalaisessa Norrtäljen kunnassa älylukot on asennettu yli 4 100 kotihoidon asiakkaalle, ja säästöt ovat olleet yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa pelkästään hoitajien matka-ajan vähentymisestä.
Lääkeannostelijat ja muistutukset
Älykäs lääkeannostelija, kuten suomalainen Evondos E300, annostelee oikeat lääkkeet oikeaan aikaan ja hälyttää, jos lääke jää ottamatta. Vuoden 2025 Sitran tutkimuksen mukaan automaattinen annostelija parantaa lääkehoidon onnistumisastetta kotona asuvilla ikääntyvillä 95 prosenttiin, kun se ilman teknologiaa on noin 70 prosenttia.
Hyvinvointialueet panostavat etähoivaan – luvut paljastavat
Hyvinvointialueiden vuoden 2026 talousarviot näyttävät selkeästi, mihin suuntaan ikääntyvien palvelut ovat kehittymässä. Etähoivan budjetit ovat kasvaneet kaksinumeroisin prosenttiluvuin, kun fyysiset palvelupaikat vähenevät.
| Hyvinvointialue | Etähoivan budjetti 2026 (M€) | Muutos vs. 2025 | Etähoivan asiakasmäärä |
|---|---|---|---|
| HUS / Uusimaa | 48,2 | +34 % | 21 400 |
| Pirkanmaa | 22,5 | +28 % | 9 800 |
| Varsinais-Suomi | 18,9 | +31 % | 8 100 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 14,3 | +25 % | 6 200 |
| Pohjois-Savo | 11,7 | +22 % | 5 400 |
| Lappi | 8,4 | +19 % | 3 200 |
Erityisen voimakkaasti etähoiva on noussut HUS-alueella, jossa uusi virtuaalihoivakeskus aloitti toimintansa Pasilassa helmikuussa 2026. Keskuksen 24/7-päivystyksessä työskentelee 110 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa, jotka valvovat reaaliaikaisesti yli 21 000 ikääntyvän kotia älykodin sensorien välityksellä.
Kustannukset ja säästöt – mitä älykoti maksaa?
Älykodin etähoivajärjestelmän hinta vaihtelee voimakkaasti laajuuden mukaan. Yksinkertaisimmillaan riittää muutaman sadan euron peruspaketti, mutta kattavammat ratkaisut yltävät tuhansiin euroihin. Vertailun vuoksi: yksi paikka tehostetussa palveluasumisessa maksaa hyvinvointialueelle noin 4 800–6 200 euroa kuukaudessa, joten kotiin asennettu järjestelmä maksaa itsensä takaisin nopeasti, mikäli se mahdollistaa kotona asumisen.
| Etähoivapaketti | Sisältö | Asennushinta | Kuukausimaksu |
|---|---|---|---|
| Perustaso | Älylukko, turvaranneke, palovaroitin | 590 € | 29 € |
| Standardi | + kaatumisanturit, lääkeannostelija, sisäilmamittari | 1 290 € | 59 € |
| Premium | + tutka-anturit, etälääkäripäivystys, AI-rutiinianalyysi | 2 490 € | 119 € |
| Premium+ | + ympärivuorokautinen videovalvonta, kotirobotti | 4 950 € | 239 € |
VTT:n vuoden 2025 selvityksessä laskettiin, että keskimääräinen etähoivapaketti maksaa hyvinvointialueelle noin 14 700 euroa vuodessa per asiakas, kun palveluasumispaikan vuosihinta on noin 64 000 euroa. Säästö on selvä, mutta vain mikäli ikääntyvä todella pärjää kotona järjestelmän tuella.
Tekoäly oppii ikääntyvän rutiinit – uusi sukupolvi sensoreita
Vuoden 2026 suurin teknologinen harppaus on tekoälyn integroituminen etähoivaan. Sensorit eivät enää vain hälytä, kun jotain konkreettista tapahtuu – ne oppivat käyttäjän normaalit rutiinit ja hälyttävät poikkeamista. Tämä tarkoittaa, että jos 84-vuotias Liisa nousee normaalisti aamukahdeksalta, käy kylpyhuoneessa ja keittää kahvit, järjestelmä tunnistaa, jos joku näistä rutiineista jää kesken tai tapahtuu paljon myöhemmin.
Aalto-yliopiston ja THL:n yhteishanke julkaisi tammikuussa 2026 tutkimuksen, jonka mukaan AI-pohjainen rutiinien valvonta tunnistaa 87 prosentilla tarkkuudella kotona asuvan ikääntyvän kunnon merkittävän heikkenemisen 7–14 päivää ennen kuin omainen tai hoitaja huomaisi sen perinteisin menetelmin. Tämä antaa ratkaisevan pelivaran ennaltaehkäisevälle hoidolle.
Käytännössä järjestelmä toimii niin, että anturit keräävät jatkuvasti dataa: jääkaapin oviavaukset, vesihanan käytön, sängystä nousut, askelten määrän, sisäilman hiilidioksiditason. AI rakentaa tästä ”normaalin profiilin” ja merkitsee poikkeavat päivät. Esimerkki tyypillisestä konfiguraatiosta etähoivan keskusyksikön asennuksessa:
# Etähoivan AI-keskuksen perusasetukset (esimerkki)
client_id: hva-uusimaa-21487
resident:
age: 84
baseline_period_days: 21
alert_threshold_sigma: 2.5
sensors:
- type: presence_radar
rooms: [olohuone, makuuhuone, keittio, eteinen]
- type: bed_sensor
location: makuuhuone
- type: door_contact
location: jaakaappi
- type: water_flow
location: kylpyhuone
alerts:
- no_motion_60min_during_day
- no_bed_exit_after_0900
- water_use_dropped_50_percent
response_chain:
1. notify_resident_voice_assistant
2. notify_omainen_app
3. notify_24_7_keskus
4. dispatch_kotihoito_unitTämä porrastettu hälytyspolku takaa, ettei jokainen poikkeama johda hoitajan kotikäyntiin – ensin kysytään ääniavustimelta tai omaiselta, ja vasta sitten hälytetään ammattilainen.
Etälääketiede ja virtuaaliset hoitajakäynnit
Vuoden 2026 alussa Suomeen rantautui myös laajamittainen virtuaalihoitajakäynti-malli, jossa osa kotihoidon perinteisistä käynneistä korvataan videopuhelulla. Käytännössä asukas saa älypuhelimeensa tai pöytään asennettuun tablettiin yhteyspyynnön sovittuun aikaan, ja hoitaja voi tarkistaa lääkityksen, voinnin ja ympäristön etänä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen pilotissa todettiin, että noin 38 prosenttia kotihoidon perinteisistä käynneistä voidaan turvallisesti korvata virtuaalikäynnillä. Tämä vapauttaa hoitajien aikaa fyysisesti vaativiin käynteihin, kuten suihkutukseen tai lääkärinmääräysten muutoksiin. Suomen Kuntaliiton mukaan virtuaalihoitajakäyntien määrä yli kolminkertaistui vuoden 2025 aikana, ja vuoden 2026 ennuste on yli 8,4 miljoonaa virtuaalikäyntiä.
Sosiaalinen eristyneisyys ja AI-kumppanit
Yksi etähoivan vaikeimmin ratkaistavista haasteista on sosiaalinen eristyneisyys. Vaikka teknologia tunnistaa kaatumisen ja annostelee lääkkeen, se ei korvaa ihmisen kohtaamista. Vuonna 2026 markkinoille on tullut kuitenkin uudenlaisia AI-pohjaisia kumppanilaitteita, jotka pyrkivät vähentämään yksinäisyyttä.
Suomalainen Yousician oli yksi ensimmäisistä, joka julkaisi kotiin asennettavan AI-keskustelukumppanin Senja, jonka kanssa ikääntyvä voi keskustella vapaasti, kuunnella vanhoja iskelmiä, kerrata muistoja ja saada päivittäisen sosiaalisen kontaktin. THL:n alustavissa tutkimustuloksissa Senjaa käyttäneiden ikääntyvien itse arvioitu yksinäisyys oli pudonnut 41 prosentilla kuuden kuukauden käytön jälkeen.
Eettinen keskustelu AI-kumppaneista on kuitenkin kiivasta. Onko oikein korvata ihmiskontakti algoritmilla? Pohjoismaiset bioeettiset komiteat ovat vuoden 2026 aikana julkaisseet useita kannanottoja, joiden mukaan AI-kumppani ei saa korvata sosiaalipalveluita vaan ainoastaan täydentää niitä. Suomessa Etene (Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta) antoi maaliskuussa 2026 lausunnon, jossa edellytettiin, että AI-kumppanin käyttäjälle on aina taattava vähintään yksi viikoittainen ihmiskontakti.
Yksityisyys ja tietoturva – etähoivan suurin haaste
Kun koti täytetään sensoreilla, kameroilla ja mikrofoneilla, herää vakava kysymys yksityisyydestä. Suomen tietosuojavaltuutettu antoi joulukuussa 2025 ohjeistuksen, jonka mukaan etähoivassa kerätyn datan tulee täyttää tiukat GDPR-vaatimukset, ja datan säilytysaika on rajattu enintään 24 kuukauteen. Lisäksi käyttäjällä on oltava aina mahdollisuus sulkea sensorit haluamissaan tiloissa.
EU:n Cyber Resilience Act ja etähoivalaitteet
Syyskuussa 2026 voimaan astuva EU:n Cyber Resilience Act (CRA) muuttaa myös etähoivan teknologiaa merkittävästi. Kaikkien IoT-laitteiden, mukaan lukien sensorit, älylukot ja terveysmittarit, on täytettävä uudet kyberturvavaatimukset. Tämä tarkoittaa pakollista päivitysvelvollisuutta, salasanan vaihtoa ensikäynnistyksessä ja haavoittuvuuksien ilmoitusvelvollisuutta 24 tunnin sisällä havainnosta. Suomalaisten kannattaa varmistaa, että hankittavat laitteet ovat CRA-yhteensopivia – ne tunnistaa CE-merkinnän vieressä olevasta erityisestä kyberturvasymbolista.
Käytännön suojausvinkit
Etähoivalaitteiden tietoturva on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Suosittelemme seuraavia perustoimenpiteitä:
- Vaihda kaikkien laitteiden oletussalasanat välittömästi.
- Käytä erillistä WiFi-verkkoa IoT-laitteille (ns. IoT-verkko).
- Päivitä laitteiden ohjelmistot vähintään kuukausittain.
- Tarkista, että tiedonsiirto on salattua (TLS 1.3).
- Sulje pääsy laitteisiin julkisesta internetistä ellei se ole välttämätöntä.
- Hyödynnä älykodin keskuslaitteen kaksivaiheinen tunnistautuminen.
Käytännön esimerkit – näin suomalaiset perheet käyttävät etähoivaa
Etähoiva 2026 ei ole enää harvinaisuus. Espoolainen Markku Lehtinen kertoo Helsingin Sanomien helmikuun 2026 jutussa, miten hänen 87-vuotias äitinsä asuu omakotitalossaan Hauholla. ”Sensorit ovat kaikkialla – mutta huomaamattomasti. Tutka olohuoneessa, älylukko ovessa, lääkeannostelija keittiössä. Kun saan puhelimeeni hälytyksen, että äiti ei ole noussut sängystä kymmeneen mennessä, voin soittaa hänelle. Useimmiten kaikki on hyvin, mutta se yksi kerta, kun se ei ollut, pelasti hänen henkensä.”
Toinen esimerkki tulee Oulun seudulta, jossa hyvinvointialue on aloittanut pilotin, jossa kotihoidon asiakkaiden koteihin asennetaan ilmainen etähoivapaketti. Pilotin alustavat tulokset osoittavat, että ympärivuorokautisen hoidon tarve on viivästynyt keskimäärin 2,3 vuodella, ja kotihoidon käyntien määrä on vähentynyt 18 prosenttia ilman, että asiakkaiden tyytyväisyys olisi laskenut.
Hallituksen tuet ja Kelan korvaukset 2026
Etähoivan rahoitusta on uudistettu vuonna 2026 merkittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan hyvinvointialueet voivat myöntää maksusitoumuksen etähoivapakettiin, mikäli asiakkaalla on todettu RAI-arviossa vähintään 0,49 raskaushoidon tarve. Lisäksi Kela on laajentanut vammaistuen ja eläkkeensaajan hoitotuen käyttömahdollisuuksia kattamaan etähoivan kuukausimaksut.
| Tukimuoto | Maksimikorvaus 2026 | Edellytys |
|---|---|---|
| Hyvinvointialueen maksusitoumus | 100 % asennushinnasta | RAI-arvio ≥ 0,49 |
| Kotitalousvähennys | 3 500 € / hlö | Asennustyö ammattilaiselta |
| Eläkkeensaajan hoitotuki (perustaso) | 87,12 € / kk | Pitkäaikainen toimintakyvyn alenema |
| Eläkkeensaajan hoitotuki (korotettu) | 211,42 € / kk | Säännöllinen ohjauksen tarve |
| Eläkkeensaajan hoitotuki (ylin) | 447,12 € / kk | Vaativa, ympärivuorokautinen tarve |
Käytännössä monelle suomalaiselle perheelle etähoivapaketin nettokustannus jää alle 50 euron kuukaudessa, kun tuet ja vähennykset huomioidaan. Tämä on merkittävä muutos vuoden 2024 tilanteeseen verrattuna, jolloin perheet maksoivat itse usein koko paketin.
Tulevaisuuden näkymät 2027–2030
Etähoiva 2026 on vasta alkua. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsauksessa esitetään kunnianhimoisia tavoitteita: vuoteen 2030 mennessä yli 90 prosenttia kotihoidon asiakkaista käyttää jossakin muodossa etähoivateknologiaa, ja kotihoidon kokonaiskustannukset laskevat 22 prosenttia nykyiseen verrattuna, vaikka asiakasmäärä kasvaa.
Erityisen kiinnostavia ovat seuraavan vuosikymmenen kehitysaskeleet:
- Kotirobotit: Ensimmäiset humanoidirobotit ovat astuneet pilottikäyttöön Japanissa ja saapunevat Suomeen vuoden 2028 aikana. Robotit voivat auttaa siirtymisissä, ruoanlaitossa ja perustehtävissä.
- Tahdistinten ja insuliinipumppujen integrointi älykotiin: Sydäntahdistimet kommunikoivat suoraan etähoivakeskukseen, jolloin rytmihäiriöt havaitaan reaaliajassa.
- Ennakoiva tekoäly: Seuraavan sukupolven AI ennustaa terveydentilan muutokset jopa kuukausia etukäteen yhdistämällä unidatan, liikkumisdatan, painodatan ja sisäilman muutokset.
- Kuvantamisanalytiikka: Älykameroiden AI tunnistaa ihomuutokset, kasvojen turvotukset ja muutokset kävelytyylissä jo ennen oireiden ilmaantumista.
- Geenipohjainen lääkitys etänä: Annosteltavat lääkkeet räätälöidään potilaan genomin perusteella, ja annostelija optimoi annokset itsenäisesti.
Käytännön ostosopas – mistä aloittaa?
Mikäli omainen on huolissaan ikääntyvän vanhempansa kotona pärjäämisestä, etähoivajärjestelmän hankinnan voi aloittaa kevyesti. Suosittelemme etenemään asteittain. Aloita perusturvasta ja laajenna järjestelmää tarpeen mukaan.
| Vaihe | Hankinta | Hyöty | Investointi |
|---|---|---|---|
| 1. Perusturva | Älypalovaroitin, vesivuotoanturi, älylukko | Tulipalo- ja vesivahinkojen ehkäisy, hoitajan kulku | ~ 350 € |
| 2. Päivittäinen seuranta | Tutka-anturit olo- ja makuuhuoneeseen, lääkeannostelija | Kaatumiset ja lääkitys | ~ 850 € |
| 3. Etäyhteys | Tabletti videopuheluihin, hälytyspainike | Yhteys omaisiin ja hoitajaan | ~ 450 € |
| 4. AI-analyysi | Älykodin keskusyksikkö rutiinianalyysillä | Poikkeamien ennakointi | ~ 600 € |
| 5. Ympärivuorokautinen valvonta | Etähoivapalvelun tilaus 24/7 | Ammattilaisen reagointi | 59–239 € / kk |
Tärkeä huomio: ennen hankintaa kannattaa olla yhteydessä hyvinvointialueen ikääntyvien palveluneuvontaan, sillä monet hankinnat voivat tulla maksutta julkisen rahoituksen kautta, jos asiakkaalla on RAI-arvio.
Etähoivan kriittiset onnistumistekijät
Vaikka etähoiva 2026 tarjoaa mittavia mahdollisuuksia, ei kaikki ole pelkkää menestystarinaa. Suomalaisen Vanhustyön keskusliiton mukaan etähoivan onnistuminen edellyttää vähintään seuraavia tekijöitä:
- Toimiva nettiyhteys: Vähintään 30/10 Mbit/s laajakaista, mielellään mesh-WiFi-järjestelmällä, joka kattaa koko asunnon.
- Sähkönsyötön varmistus: UPS-laite turvaa toiminnan myös sähkökatkojen aikana.
- Omaisten sitoutuminen: Vähintään yksi nimetty omainen, joka saa hälytykset ja voi reagoida nopeasti.
- Säännöllinen huolto: Laitteiden testaus vähintään kuukausittain ja ohjelmistopäivitykset.
- Selkeä toimintaohje: Mitä tehdään, kun hälytys tulee – kuka soittaa, mihin numeroon ja missä järjestyksessä.
- Asukkaan suostumus: Etähoiva ei saa olla pakottamista – ikääntyvällä on oltava aito mahdollisuus kieltäytyä tai sulkea sensoreita.
Asiantuntijoiden näkemys – mihin etähoiva on menossa?
THL:n erikoistutkija Riikka Salminen kommentoi keväällä 2026 julkaistussa raportissaan: ”Olemme siirtymässä reaktiivisesta hoivasta proaktiiviseen. Aikaisemmin hoidon tarve havaittiin vasta, kun jotain meni pieleen – nyt teknologia mahdollistaa puuttumisen päiviä tai viikkoja ennen.” Salminen kuitenkin varoittaa, että teknologia ei korvaa hoivan inhimillistä puolta, ja että suurin riski on järjestelmä, jossa ikääntyvä jää yksin laitteiden seuraan.
Sitran johtava asiantuntija Lauri Vuorivirta puolestaan korostaa Suomen kansainvälistä asemaa: ”Pohjoismaista Suomi on selvästi etähoivan edelläkävijä. Meillä on vahva tietoinfrastruktuuri, korkea luottamus julkiseen sektoriin ja ainutlaatuinen Kanta-järjestelmä, joka mahdollistaa etähoivadatan integroimisen muuhun terveysdataan.” Vuorivirran mukaan Suomella on mahdollisuus nousta etähoivan vientimaaksi: kotimaiset yritykset kuten Evondos, MariCare ja 9Solutions ovat jo nyt suunnannäyttäjiä Pohjoismaissa.
Kriittiset äänet – kaikki eivät ole vakuuttuneita
Etähoiva 2026 saa myös kovaa kritiikkiä. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry on huolissaan siitä, että teknologialla yritetään paikata aitoa hoidon puutetta. Liiton puheenjohtaja Eija Mäkinen toteaa: ”Älykoti ei syö, pue tai lohduta. Olemme vaarassa rakentaa järjestelmän, jossa ikääntyvä on jatkuvan valvonnan kohteena, mutta jossa hänellä ei ole oikeaa ihmiskontaktia.” Vallin mukaan teknologian rinnalla pitää säilyttää riittävä määrä hoitajien kotikäyntejä ja sosiaalista toimintaa.
Myös Amnesty International nosti vuoden 2025 Suomi-raportissaan esiin huolen siitä, että hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan, sosiaalipalveluihin ja asumiseen vaarantavat oikeuden riittävään asumiseen. Vaikka raportti ei suoraan käsittele etähoivaa, se asettaa laajemman kontekstin: teknologiaa ei saa käyttää siihen, että vältetään julkisen sektorin vastuuta ikääntyvistä.
Pohjoismainen vertailu – Suomi etähoivan kärjessä
Pohjoismainen ministerineuvosto julkaisi maaliskuussa 2026 vertailun etähoivan tilasta Pohjoismaissa. Suomi on selvästi kärjessä: 62 prosenttia kotihoidon asiakkaista käyttää vähintään yhtä etähoivalaitetta, kun Ruotsissa luku on 51 prosenttia, Tanskassa 47 prosenttia, Norjassa 39 prosenttia ja Islannissa 28 prosenttia. Suomen vahvuutena on erityisesti yhtenäinen Kanta-tietojärjestelmä, joka mahdollistaa etähoivadatan kytkemisen muuhun terveydenhuollon dataan.
Tanskan KOLD-malli (Kontaktløs Omsorg) on saanut kansainvälistä tunnustusta, ja Norjan Helsedirektoratet on vuonna 2026 aloittanut massiivisen etähoivan investointiohjelman, joka pyrkii kuromaan eron Suomeen. Pohjoismaisessa yhteistyössä on perustettu yhteinen testausympäristö Helsinkiin, jossa eri maiden viranomaiset arvioivat uusien etähoivalaitteiden turvallisuutta ja yhteensopivuutta.
Lue myös
- Palvelunestohyökkäykset uhkaavat suomalaisten digitaalista turvallisuutta – etähoivassa kyberturva on kriittinen tekijä.
- Kuinka suojautua uuden ajan kyberuhkilta – käytännön ohjeet IoT-laitteiden suojaamiseen.
- Sydänsairas liikunta: Kuinka se parantaa elämänlaatua – ikääntyvien terveyden tukeminen.
- Nordean varoitus: Näin suojaudut huijauksilta – ikääntyvät ovat huijausten erityinen kohderyhmä.
- Luo kodistasi onnellisempi paikka huonekasveilla – viihtyisä koti tukee henkistä hyvinvointia.
- Luontoystävällisen paratiisin salaisuudet – mökkielämä ja ikääntyvät omaiset.
- Kuinka tehdä vaikea päätös lemmikin lopettamisesta – elämän vaikeat valinnat.
Yhteenveto – etähoiva 2026 muuttaa suomalaisen hoivan
Etähoiva 2026 ei ole pelkkä teknologinen muotitrendi vaan välttämätön vastaus Suomen ikääntyvälle yhteiskunnalle ja palveluasumispaikkojen vähenemiselle. Älykoti, AI, sensorit ja etähoitajakäynnit muodostavat yhdessä ekosysteemin, joka mahdollistaa ikääntyvien turvallisen kotona asumisen entistä pidempään – usein säästöjen kanssa.
Samalla on muistettava, että teknologia ei voi korvata ihmistä. Etähoivan onnistuminen edellyttää, että teknologia on rakennettu täydentämään, ei korvaamaan, sosiaalipalveluita ja inhimillistä kohtaamista. Kun nämä elementit yhdistyvät, Suomella on aitoa mahdollisuutta nousta maailman edelläkävijäksi ikääntyvien hoivassa – ja tarjota suomalaisille perheille rauhallisempi mieli siitä, että rakas vanhempi tai isovanhempi pärjää kotonaan turvallisesti.
Lisätietoa etähoivan kehityksestä, hyvinvointialueiden tarjoamista palveluista ja teknologisista ratkaisuista löytyy seuraavista lähteistä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, Sitra sekä Suomen Kuntaliitto. Suomalaisten perheiden kannattaa lisäksi olla yhteydessä oman hyvinvointialueensa ikääntyneiden palveluneuvontaan, sillä etähoivan rahoitus- ja palveluvaihtoehdot kehittyvät nopeasti vuoden 2026 aikana.
