Gwich’in, karibu ja Alaskan öljykehityksen uhat
Alaskan Arktisen kansallispuiston rannikkoalue, joka tunnetaan Gwich’in kansan keskuudessa nimellä Iizhik Gwats’an Gwandaii Goodlit – elämän alkamisen pyhä paikka, on saanut viime aikoina huomiota, kun ensimmäistä kertaa historiassa avattiin ehdotukset öljy- ja kaasuluvista alueella. Tämä aloite on saanut aikaan voimakasta vastustusta Gwich’in hallituksilta, jotka ovat nostaneet kanteen toiminnan pysäyttämiseksi.
Gwich’in kansan ja karibujen vuosituhantinen side
Raeann Garnett, 29, on Gwich’in heimon päällikkö ja edustaa Venetien kylän heimoa, joka sijaitsee yli 200 ihmisen yhteisönä Arktisen ympyrän yläpuolella Koillis-Alaskassa, alueella, joka on saavutettavissa vain lentokoneella. Gwich’in kansa, joka tuntee itsensä ”karibukansaksi”, on riippunut Porcupine-karibulaumasta sekä ruoan että kulttuurisen selviytymisensä kannalta jo ennen kolonisaatiota. Useimmat Gwich’in yhteisöt elävät eläinten vuosituhansia vanhojen muuttoreittien varrella.
Garnett on seurannut, kuinka ANWR:n kohtalon taistelu on voimistunut hänen aikuisiällään. Öljy- ja kaasuteollisuuden kiinnostus suojelualuetta kohtaan on ollut olemassa yli 50 vuotta, mutta viimeaikaiset toimet merkitsevät teollisuuden lähintä lähestymistä todelliseen kehitykseen rannikkoalueella.
Legal taistelut ja ympäristöuhkat
Trumpin hallinnon aikana vuonna 2017 hyväksytty liittovaltion verolaki mahdollisti öljy- ja kaasunvuokrausohjelman ANWR:ssä, mutta Bidenin hallinto peruutti vuokrasopimukset vuonna 2023. Viime kesänä kongressi antoi lain, joka vaati vuokrasopimusten myyntiä suojelualueen 1,56 miljoonan aarin rannikkoalueella. Tämän seurauksena, tammikuussa 2023 nostettiin kaksi oikeusjuttua, joista toinen oli Gwich’in ohjauskomitean ja ympäristöryhmien tekemä, ja toinen NARF:n puolesta kolmen Gwich’in hallituksen nimissä.
NARF:n oikeusjuttu väittää, että sisäministeriö rikkoi Gwich’in laillisia oikeuksia. Vaikka Alaskan alkuperäiskansoilla ei ole allekirjoitettuja sopimuksia Yhdysvaltain hallituksen kanssa, monet liittovaltion lait toimivat samalla tavalla kuin sopimusoikeudet. Esimerkiksi Alaska National Interest Lands Conservation Act suojaa Gwich’in elinkeino-oikeuksia, kulttuuriresursseja ja vaatii liittovaltion virastoja suojelemaan kulttuuri- ja arkeologisia kohteita sekä miljoonia aareja liittovaltion maata Alaskassa, mukaan lukien ANWR.
Oikeusjutussa väitetään, että sisäministeriö ei ole täyttänyt näitä velvoitteita. Sen mukaan koko rannikkoalueen laajamittainen öljy- ja kaasukehitys vaikuttaisi merkittävästi Neets’ąįį Gwich’in yhteisöihin Venetiessä ja Arctic Villagessa, häiriten karibujen muuttoreittejä, ruokailua ja poikimista, mikä tekisi suojelualueen elinkelvottomaksi laumoille.
Klimaatinmuutoksen vaikutukset ja tulevaisuuden näkymät
Garnett ja muut Gwich’in yhteisön jäsenet ovat huolissaan ilmastonmuutoksen ja öljynporauksen uhista, jotka muuttavat jo Arktista aluetta. Tämän talven on kerrottu olevan lämpimin, jonka hän voi muistaa. Kansallinen valtamerten ja ilmakehän hallinto (NOAA) julkaisi viime vuonna vuotuisen Arktisen raporttikortin, joka vahvistaa alueen lämpenevän nopeammin kuin globaali keskiarvo, ja vuoden 2024 raportti yhdisti Arktisen lämpenemisen fossiilisten polttoaineiden käyttöön.
”Olen huolissani seuraavista sukupolvista, meidän jälkeemme, minun jälkeeni,” Garnett sanoi. ”Haluan heidän saavan kokea sen, mitä meillä nyt on.”
Gwich’in kansan ja karibujen välisen syvän siteen säilyttäminen on kriittistä paitsi heimon kulttuurisen perinnön, myös Alaskan arktisen ekosysteemin säilymisen kannalta. Alueen suojeleminen ja säilyttäminen villieläimille ja tuleville sukupolville on keskeinen vaatimus, johon sekä viranomaisten että kansainvälisten yhteisöjen tulisi vastata.
Alaskan karibujen, Gwich’in kansan ja arktisen luonnon suojeleminen öljy- ja kaasukehitykseltä on monimutkainen haaste, joka vaatii sekä paikallisten että globaalien toimijoiden yhteistyötä. Tämä taistelu ei ole vain Gwich’in kansan, vaan koko maailman perintöä ja tulevaisuutta varten.
Lisätietoja aiheesta voit lukea artikkelistamme Eläinoikeusprotestien Voima: Miten Uusi Lainsäädäntö Muokkaa ja Yli 100 vuoden tutkimus paljastaa: Suurten järvien tulevaisuus.
