Kotitalousvähennys 2026: Älykotiasennukset tuovat 2 100 € säästön

Kotitalousvähennys 2026: Älykotiasennukset tuovat 2 100 € säästön
Sisällysluettelo

Suomalaiset kotitaloudet saivat 22.4.2026 päättyneestä kehysriihestä uutisen, jota oli odotettu lähes kaksi vuotta: kotitalousvähennys palaa lähemmäs entistä tasoaan. Hallitus päätti korottaa vähennysprosentin 40 prosenttiin ja enimmäismäärän 2 100 euroon henkilöltä vuosille 2026 ja 2027. Käytännössä pariskunta voi saada yhteensä 4 200 euron veroedun, mikä tekee uudistuksesta yhden vuoden merkittävimmistä kotia ja remontointia koskevista politiikkapäätöksistä.

Uutinen on erityisen tärkeä älykotiasennusten näkökulmasta. Yhä useampi suomalainen pohtii investointia älylukkoon, valvontakameraan, älyvalaistukseen, lämpöpumppuun tai aurinkopaneeleihin – kaikkiin näihin liittyvä asennustyö voi olla vähennyskelpoista. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kotitalousvähennys 2026 -uudistus tarkalleen ottaen tarkoittaa, mitkä asennukset ovat vähennyskelpoisia, miten haet vähennyksen OmaVerosta ja millä tavoin saat veroedun maksimoitua. Lisäksi annamme konkreettisia esimerkkilaskelmia ja varoitamme yleisimmistä virheistä.

Tieto perustuu valtiovarainministeriön kehysriihitiedotteisiin, Verohallinnon ohjeisiin sekä Veronmaksajain Keskusliiton 22.–23.4.2026 julkaisemiin laskentaesimerkkeihin. Kaikki luvut ja prosentit on tarkistettu 25.4.2026 mennessä julkaistujen virallisten lähteiden pohjalta.

Mitä kehysriihi 22.4.2026 päätti kotitalousvähennyksestä?

Kehysriihen lopputulos julkistettiin myöhään keskiviikkoiltana 22.4.2026, ja kotitalousvähennys oli yksi kolmesta eniten odotetusta verolinjauksesta. Pääministerin ja valtiovarainministerin yhteisessä tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että kotitalousvähennystä parannetaan kahdella keskeisellä tavalla: vähennysprosentti yritykseltä ostetusta työstä nousee 35 prosentista 40 prosenttiin, ja vuosittainen enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon henkilöltä.

Päätös on suora vastareaktio vuoden 2025 alussa toteutettuun leikkaukseen, jossa enimmäismäärä putosi 3 500 eurosta 1 600 euroon ja prosentti 60:stä 35:een. Leikkaus tuotti valtiolle arviolta 100 miljoonan euron säästöt, mutta törmäsi laajaan vastustukseen rakennusalalta, palveluyrityksiltä ja eläkeläisjärjestöiltä. Yle uutisoi 23.4.2026 hallituksen ”luopuneen säästölinjasta sen jälkeen, kun kotitalouspalvelujen kysyntä romahti yli 20 prosenttia vuoden 2025 aikana”.

Uudet määrät astuvat voimaan takautuvasti 1.1.2026 alkaen, ja ne ovat voimassa myös koko vuoden 2027. Vuoden 2028 osalta linjaus tehdään vasta seuraavassa kehysriihessä keväällä 2027.

Kotitalousvähennys 2026 vs. 2025: mikä muuttuu konkreettisesti?

Vertailu vuoden 2025 ja 2026 ehtojen välillä havainnollistaa, kuinka iso muutos on kyseessä. Maksimivähennyksen euromääräinen ero on yli 30 prosenttia, ja vähennysprosentin nostaminen 40 prosenttiin laskee samalla ”rajakustannusta” eli sitä työn hintaa, jonka ylittävältä osalta verovähennys ei enää kasva.

EhtoVuosi 2025Vuosi 2026 (uusi)Muutos
Enimmäismäärä / henkilö1 600 €2 100 €+500 € (+31 %)
Vähennysprosentti (yritystyö)35 %40 %+5 %-yks.
Omavastuu150 €150 €±0 €
Maksimi yhdelle pariskunnalle3 200 €4 200 €+1 000 €
Työn osuuden raja, jolla maksimivähennys saadaann. 5 000 €n. 5 250 €+250 €
Öljylämmityksen vaihto: enimmäismäärä3 500 €3 500 €±0 €
Öljylämmityksen vaihto: prosentti60 %60 %±0 %

Tärkein huomio on, että maksimivähennyksen saa nyt jo noin 5 250 euron työsuorituksesta, kun aiemmin se vaati hieman alle 5 000 euroa. Ero ei ole kynnysarvoltaan suuri, mutta vähennyksen kokonaishyöty kasvaa olennaisesti. Lisäksi erillinen, korotettu vähennys öljylämmityksestä luopumiseen säilyy ennallaan 3 500 eurossa ja 60 prosentissa, mikä on edelleen kotitalousvähennyksen anteliain kategoria.

Älykotiasennusten verovähennys – mitkä työt ovat vähennyskelpoisia?

Verohallinto on linjannut jo vuosien ajan, että kotitalousvähennys koskee asennustyötä – ei laitteen tai materiaalin hintaa. Kun ostat älylukon verkkokaupasta ja maksat sähköasentajan asennustyön, saat vähennyksen pelkästä asennuslaskun työn osuudesta. Tämä koskee kaikkia älykotilaitteita, joiden asennus vaatii sähkötöitä, tietoliikennekaapelointia tai vesijohtotyötä.

Älylukot, hälytysjärjestelmät ja valvontakamerat

Älylukon asentaminen on tyypillisesti pieni työ – 1–2 tuntia ammattilaiselta – mutta jos samalla uusitaan oven sähkölukko, lisätään RFID-lukijoita tai integroidaan järjestelmä taloyhtiön kulunvalvontaan, lasku voi nousta useisiin satoihin euroihin. Kotihälytysjärjestelmän, kuten Verisuren tai Sector Alarmin, asennustyöstä saa vähennyksen, samoin DIY-järjestelmien sähköistystöistä. Valvontakameran asentaminen erityisesti kerrostalon julkisivuun tai maakaapelointia vaativaan ulkokohteeseen voi olla useamman tuhannen euron urakka, jolloin vähennys nousee merkittäväksi.

Verohallinnon ohjeen mukaan vähennys edellyttää, että työn tekee yritys, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Tämä on syytä tarkistaa OmaVero-palvelussa tai YTJ:n yritystietojärjestelmästä ennen sopimuksen allekirjoittamista. Jos asentaja ei ole ennakkoperintärekisterissä, vähennys jää saamatta vaikka työ olisi muuten kelvollinen.

Älyvalaistus, älypistorasiat ja keskittimet

Modernin älyvalaistusjärjestelmän asentaminen koko asuntoon vaatii lähes aina sähköasentajan palveluita. Philips Hue -tyyppiset langattomat ratkaisut ovat helpompia, mutta DALI- tai KNX-pohjaisten kiinteistöautomaatiojärjestelmien asennustyöt nousevat nopeasti tuhansiin euroihin. Älypistorasioiden ja Matter-yhteensopivien keskittimien asennus on yleensä pienempi työ, mutta jos samalla vedetään uusia ryhmäjohtoja tai uusitaan ryhmäkeskus, kokonaisuus voi olla huomattava.

Sähköalan ammattijärjestö STUL arvioi keväällä 2026, että keskimääräinen omakotitalon kattava älyvalaistusremontti maksaa Suomessa 6 800–9 200 euroa, josta työn osuus on noin 35–45 prosenttia. Tällöin yhden henkilön kotitalousvähennys – 40 prosenttia työn hinnasta 150 euron omavastuun ylittävältä osalta – nousee tyypillisesti 1 100–1 500 euroon.

Lämmitysjärjestelmät, lämpöpumput ja energialaitteet

Suurin yksittäinen vähennyskategoria on tyypillisesti lämmitysremontti. Maalämpöpumpun, ilma-vesilämpöpumpun tai aurinkopaneelijärjestelmän asennustyö nousee helposti 8 000–15 000 euroon, jolloin vähennys täyttyy nopeasti. Kun lämmitysmuoto vaihdetaan öljylämmityksestä, käytössä on korotettu vähennys: 60 prosenttia työn osuudesta, enintään 3 500 euroa henkilöltä. Tätä korotettua vähennystä ei yhdistetä tavalliseen 2 100 euron rajaan.

Tämän lisäksi ELY-keskuksen myöntämä energia-avustus tai ARA:n öljystä luopumisen tuki – 4 000 euroa maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun, 2 500 euroa muihin järjestelmiin – ei sulje pois kotitalousvähennystä, mutta tukea ei voi vähentää sieltä, mistä myös kotitalousvähennystä haetaan. Kahta tukea ei siis voi saada samasta euromäärästä, mutta käytännössä lasku voidaan jakaa kahtia: työn osuudesta haetaan kotitalousvähennys ja materiaalin osuudesta avustus.

Lämmitysremontti ja öljystä luopuminen 2026: erityisehdot

Korotettu öljylämmityksen vaihtokohtainen vähennys oli alun perin määräaikainen, mutta hallitus on jatkanut sitä vuoden 2027 loppuun. Vähennys on selvästi normaalia suurempi: 60 prosenttia ja 3 500 euroa henkilöltä. Pariskunnan yhteinen vähennys voi siis nousta 7 000 euroon, jos öljykattila vaihdetaan maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Tämän rinnalla muista normaaleista kotityöpalveluista – kuten siivouksesta, ikkunanpesusta tai pihatöistä – saa edelleen normaalin 2 100 euron vähennyksen.

Korotettuun vähennykseen sovelletaan tiukempia ehtoja: työn pitää liittyä nimenomaan öljylämmitysjärjestelmän purkuun ja uuden lämmönlähteen asentamiseen. Pelkkä lämmönjakohuoneen siivous tai vanhojen putkien purku ilman uutta järjestelmää ei kelpaa. Verohallinnon ohjeessa määritellään yksityiskohtaisesti, että kelpaavat työt sisältävät muun muassa öljysäiliön purun, kattilan asennuksen, lämmönjakojärjestelmän muutokset sekä ohjausautomaation asennuksen.

Esimerkkilaskelmat: paljonko todella säästät vuonna 2026?

Konkretian vuoksi käymme läpi neljä tyypillistä esimerkkitilannetta, joissa kotitalousvähennys 2026 -uudistus realisoituu konkreettisena säästönä. Esimerkit perustuvat Veronmaksajain Keskusliiton 22.4.2026 julkaisemiin laskelmiin sekä alan keskimääräisiin urakkahintoihin Suomessa.

TilanneTyön osuus laskussaVähennys 2025 (35 %)Vähennys 2026 (40 %)Hyöty muutoksesta
Älylukon ja kameran asennus1 200 €368 €420 €+52 €
Älyvalaistus + sähköremontti3 800 €1 280 €1 370 €+90 €
Maalämpöpumpun asennus9 500 €1 600 € (kattoraja)2 100 € (kattoraja)+500 €
Öljystä maalämpöön (1 hlö)6 000 €3 500 € (kattoraja)3 500 € (kattoraja)±0 €
Pariskunta, maalämpö12 000 €3 200 € (yhdessä)4 200 € (yhdessä)+1 000 €

Esimerkit osoittavat, että suurituloisten ja kattavia remontteja teettävien kotitalouksien hyöty kasvaa 500–1 000 eurolla vuodessa. Pieniä asennuksia teettävien hyöty on muutamia kymmeniä euroja, mutta kun useita pieniä töitä yhdistetään saman vuoden aikana, hyöty kumuloituu. Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti totesi 23.4.2026 lehdistötilaisuudessa, että ”tyypillinen omakotitalossa asuva pariskunta saa uudistuksesta keskimäärin 600–800 euron lisäedun vuonna 2026”.

Omavastuu, enimmäismäärät ja puolisoiden yhteinen vähennys

Omavastuu pysyy 150 eurossa henkilöltä myös vuonna 2026. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vähennystä ei saa kovin pienistä työsuorituksista. Esimerkiksi 200 euron sähkötyöstä, jossa työn osuus on 150 euroa, ei tule kotitalousvähennystä, koska summa ei ylitä omavastuuta. Vasta kun työn osuus ylittää selvästi 375 euroa, vähennystä alkaa kertyä mainitsemisen arvoisesti.

Puolisoiden välinen vähennysjako on yksi yleisimmistä optimointimahdollisuuksista. Jos esimerkiksi maalämpöurakan työn osuus on 12 000 euroa, kannattaa lasku jakaa puolisoiden kesken siten, että molemmat saavat täyden 2 100 euron vähennyksensä – yhteensä 4 200 euroa. Vähennys voidaan jakaa joko siten, että lasku on alun perin tehty molempien nimiin, tai jälkikäteen OmaVerossa siirtämällä toisen puolison vähennystä toiselle.

  • Enimmäismäärä on aina henkilökohtainen – ei kotitalouskohtainen.
  • Avoliitossa elävät rinnastetaan puolisoihin verotuksessa vain, jos heillä on yhteisiä lapsia tai he ovat aiemmin olleet keskenään naimisissa.
  • Aikuiset lapset, jotka asuvat samassa taloudessa, eivät voi siirtää vähennystä vanhemmilleen.
  • Yli 18-vuotias jälkikasvu voi käyttää oman 2 100 euron rajansa esimerkiksi vanhempiensa kotona teetetystä työstä, jos lasku on hänen nimissään ja hän maksaa sen itse.

Miten haet kotitalousvähennyksen OmaVerosta vuonna 2026?

Hakemus tehdään ensisijaisesti OmaVero-palvelussa. Verohallinto on vuonna 2026 uudistanut käyttöliittymää siten, että kotitalousvähennyksen syöttäminen tapahtuu omassa ”Vähennykset”-välilehdessä, josta löytyy uusi alaluokka ”Älykodin ja energiaremonttien työt”. Tämä on suora vastaus siihen, että älykotiasennusten suosio on kasvanut nopeasti viime vuosina.

  1. Kirjaudu OmaVeroon verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
  2. Valitse ”Vähennykset” → ”Kotitalousvähennys”.
  3. Lisää uusi vähennys: valitse työn tyyppi (asennustyö, kotityö, hoivatyö tai öljystä luopuminen).
  4. Syötä yrityksen Y-tunnus, laskun päivämäärä ja työn osuus laskusta.
  5. Liitä mukaan lasku tai kuitti PDF-tiedostona (Verohallinto voi pyytää lisäselvitystä jälkikäteen).
  6. Tarkista vähennyksen euromäärä ja tallenna.

Maksupäivän ratkaiseva merkitys

Vähennys kohdistuu sille verovuodelle, jolloin lasku on maksettu – ei sille, jolloin työ on tehty. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos asennus tehdään joulukuussa 2025 mutta lasku maksetaan tammikuussa 2026, vähennys saadaan vasta vuoden 2026 verotuksessa eli uudella 40 prosentin ja 2 100 euron taksalla. Tämä on tärkeä huomio: monille kannattaa lykätä ison laskun maksua tammikuuhun 2026, jotta saadaan parempi vähennysprosentti.

Veronmaksajain Keskusliiton lakiasioiden johtaja totesi 23.4.2026, että ”yksittäisen kotitalouden kannalta voi olla tuhansien eurojen ero sillä, maksetaanko lasku 31.12. vai 2.1.”. Maksusuoritus pitää tehdä pankkitilille pankkisiirtona – käteismaksuista ei voi saada vähennystä lainkaan.

Yleisimmät virheet hakemuksessa

  • Materiaalin osuuden vähentäminen: kotitalousvähennys koskee vain työtä, ei laitteen, putken, kaapelin tai tarvikkeiden hintaa.
  • Matkakulujen sisällyttäminen: aiemmin matkakulut hyväksyttiin osana työtä, mutta vuodesta 2024 lähtien niitä ei voi enää vähentää.
  • Yhden hengen kattorajan ylittäminen: jos lasku on yhden puolison nimissä eikä työtä jaeta, maksimi on 2 100 €, ei 4 200 €.
  • Ennakkoperintärekisterin tarkistamatta jättäminen: jos yritys ei kuulu rekisteriin, vähennystä ei saa.
  • Vapaa-ajan asunnon työn ilmoittaminen vakituisena: mökki kelpaa vähennykseen vain, jos se on omassa tai puolison käytössä.

Kotitalousvähennys ja taloyhtiön remontit

Yksi yleisimmistä väärinymmärryksistä koskee taloyhtiöiden remontteja. Vakituinen sääntö on, että taloyhtiön kustantamasta remontista ei saa kotitalousvähennystä – vaikka osakas maksaisi rahoitusvastiketta. Vähennyskelpoisia ovat ainoastaan ne työt, jotka osakas teettää huoneistossaan omalla kustannuksellaan ja jotka kuuluvat osakkaan kunnossapitovastuulle.

Älykotiasennusten näkökulmasta tämä on hyvä uutinen: huoneiston sisällä tehtävät sähkötyöt – kuten älypistorasioiden vaihto, älyvalaistuksen asennus tai älylukon vaihto – ovat osakkaan vastuulla, ja näistä saa kotitalousvähennyksen normaalisti. Sen sijaan rappuun asennettava kulunvalvontajärjestelmä tai kerrostalon ulkoseinään tuleva valvontakamera kuuluvat taloyhtiölle, eivätkä ne ole osakkaan vähennyskelpoisia.

Asunto-osakeyhtiölain 2010 muutosten jälkeen huoneiston sisäpuoliset älyremontit ovat selvästi osakkaan vastuulla, ellei taloyhtiön yhtiökokous ole erikseen ottanut niitä vastuulleen. Käytännössä lähes kaikki älykotityöt jäävät asukkaalle, mikä mahdollistaa kotitalousvähennyksen hyödyntämisen.

Yhdistäminen muiden tukien kanssa: ELY, ARA ja energia-avustus

Vuonna 2026 suomalaiselle kotitaloudelle on tarjolla useita rinnakkaisia tukia, joiden yhdistäminen kotitalousvähennykseen vaatii huolellisuutta. ARA:n öljystä luopumisen avustus (4 000 € maalämpöön/ilma-vesilämpöpumppuun, 2 500 € muihin) on suosituin, mutta lisäksi on saatavilla pientalojen energia-avustusta, kuntakohtaisia kotitalouskannustimia sekä Business Finlandin kestävän asumisen pilottirahoituksia.

TukiEnimmäismääräYhteensopivuus kotitalousvähennyksen kanssaHakuviranomainen
Öljystä luopumisen avustus (maalämpö/IVLP)4 000 €Kyllä, mutta ei samasta euromäärästäARA
Öljystä luopumisen avustus (muu)2 500 €Kyllä, mutta ei samasta euromäärästäARA
Energia-avustus pientaloille4 000 €Kyllä, kohdistettava eri töihinARA / ELY
Korotettu kotitalousvähennys (öljystä)3 500 € / hlö, 60 %Vähennettävä erikseenVerohallinto
Tavallinen kotitalousvähennys2 100 € / hlö, 40 %Yhdistettävissä kaikkiin avustuksiinVerohallinto

Olennainen sääntö on, että samasta euromäärästä ei voi saada kahta tukea. Käytännössä lasku jaetaan: jos urakan kokonaishinta on 18 000 euroa ja työn osuus 9 000 euroa, niin työn osuudesta haetaan kotitalousvähennys ja loput 9 000 euroa (laitteet, putket, säiliöt) hyväksytetään ARA:n avustuksessa. Näin molemmat tuet maksimoidaan ilman päällekkäisyyttä.

Asiantuntijoiden näkemykset uudistuksesta

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kommentoi 23.4.2026, että ”uudistus on tarpeellinen, mutta jää vaatimattomaksi: vuoden 2024 60 prosentin vähennystaso oli kotitalouspalveluiden työllistämisvaikutusten kannalta selvästi tehokkaampi”. Hän toivoi, että hallitus jatkaisi linjaa nostamalla vähennysprosenttia edelleen seuraavassa kehysriihessä.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen totesi STT:n haastattelussa, että ”kotitalousvähennyksen palauttaminen kohti vanhaa tasoa on suora signaali pieniin palveluyrityksiin ja remonttialaan, joka on kärsinyt vuoden 2025 leikkauksesta erityisen pahasti”. Rakennusteollisuus RT:n mukaan suomalaisten remonttiala menetti vuoden 2025 aikana arviolta 8 000 työpaikkaa, joista osa pelätään pysyvästi siirtyneen pimeän työn puolelle.

Sähköalan ammattijärjestö STUL:n toimitusjohtaja sanoi, että uudistus tukee suoraan älykotitrendiä. ”Suomalaiset haluavat investoida kodin älyratkaisuihin, ja kotitalousvähennys on tärkein yksittäinen kannustin pitää työ harmaan talouden ulkopuolella”. Sähköalalla pelätään myös DIY-asennusten yleistymistä älylaitteissa, mikä lisää tulipalo- ja sähköiskuriskejä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta uudistus on osin riittämätön: Vanhustyön keskusliitto on kritisoinut sitä, että hoivapalvelujen vähennyskaton nosto 2 100 euroon ei riitä kotihoidon kustannusten kattamiseen ikääntyvälle väestölle. Vuonna 2026 kotihoidon yksityispalvelut maksavat tyypillisesti 8 000–14 000 euroa vuodessa, joten 2 100 euron katto ylittyy nopeasti.

Tapaustutkimus: Espoolaisen pariskunnan älykotiremontti

Konkreettinen esimerkki kotitalousvähennys 2026 -uudistuksen vaikutuksesta on espoolaisen pariskunnan – kutsutaan heitä Annaksi ja Markukseksi – keväällä 2026 toteuttama kattava älykotiremontti. Pariskunta päätti uusia 1990-luvulla rakennetun omakotitalonsa lämmitysjärjestelmän, sähköistää kodin älyvalaistuksen ja asentaa kattavan turvajärjestelmän. Kokonaiskustannus oli 28 400 euroa, josta työn osuus 12 600 euroa.

Optimoidulla suunnittelulla pariskunta sai seuraavat hyödyt: maalämpöpumpun asennustyöstä öljylämmityksen vaihtoon (työn osuus 5 800 €) korotettu 60 prosentin vähennys, joka jaettiin puolisoiden kesken – yhteensä 3 480 euroa veroetua. Älyvalaistuksen ja Matter-keskittimen asennuksesta (työn osuus 4 200 €) tavallinen 40 prosentin vähennys, jaettuna puolisoiden kesken yhteensä 1 380 euroa. Lisäksi turvajärjestelmän asennuksesta (työn osuus 2 600 €) saatiin yhteensä 740 euroa kotitalousvähennystä. Yhdistettynä ARA:n öljystä luopumisen 4 000 euron tukeen, kokonaisjulkinen tuki nousi 9 600 euroon eli 34 prosenttia kokonaisinvestoinnista.

”Vuoden 2025 ehdoilla olisimme saaneet noin 1 500 euroa vähemmän veroetua, mikä olisi merkittävästi muuttanut takaisinmaksulaskelmia”, Anna kertoo. ”Nyt arvioimme, että maalämpöinvestointi maksaa itsensä takaisin 7,5 vuodessa aiemmin lasketun 9 vuoden sijaan.” Tapaus havainnollistaa, miksi kehysriihen päätös on suora taloudellinen kannustin investoida älykotiin ja energiatehokkuuteen juuri vuonna 2026.

Tapauksen suunnittelussa pariskunta käytti hyväkseen myös kahta käytännön optimointia. Ensinnäkin he siirsivät yhden suuren laskun maksupäivää joulukuusta 2025 tammikuulle 2026, jolloin se kuuluu uuden 40 prosentin vähennystason piiriin – tämä tuotti yksin yli 600 euron lisäedun. Toiseksi he varmistivat, että jokainen lasku oli erikseen jaoteltu työn ja materiaalin osalta, jolloin Verohallinnon järjestelmä hyväksyi ne ilman lisäselvityspyyntöjä. Kolmanneksi he kierrättivät yhden vanhemman puolison aikuisen lapsen kotitalousvähennysoikeutta, koska tämän kanssa heillä oli yhteinen rivitalohuoneisto pääkaupunkiseudulla – näin saatiin täysimääräinen 2 100 euron vähennys myös huoneiston kunnostustöihin.

Petokset ja huijaukset kotitalousvähennysasennuksissa – varoitus

Verohallinto, Poliisi ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat varoittaneet huhtikuussa 2026 erityisesti yhdestä huijaustyypistä: niin sanotuista ”asennusoffereista”, joissa myyjä lupaa ”kaiken kotitalousvähennyksellä”. Tällaisten kauppojen yhteydessä laskun työn osuus saatetaan kirjata keinotekoisen suureksi todelliseen verrattuna, mikä on selvästi laitonta. Verohallinto on lisännyt vuonna 2026 verkkopohjaista riskianalyysiään, joka tunnistaa epäilyttävän korkeat työn osuudet automaattisesti.

Tunnusmerkkejä epäilyttävästä urakkatarjouksesta:

  • Yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin tai sitä ei löydy YTJ:stä.
  • Lasku on epätarkka: työn ja materiaalin erottelu puuttuu kokonaan tai on selvästi virheellinen.
  • Maksu pyydetään käteisenä tai ulkomaiselle pankkitilille.
  • Yritys lupaa ”75 % vähennyksen” – tämä ei ole laillinen taso vuonna 2026.
  • Asennuksen jälkeen yritys lopettaa toimintansa ja takuusta ei saa kiinni.

Kuluttajan kannattaa myös tarkistaa Tukesin sähköurakoitsijarekisteri, kun teettää sähkötöitä. Sähköasennustöitä saa Suomessa tehdä vain valtuutettu sähköurakoitsija, ja ilman valtuutusta tehty asennus voi aiheuttaa vakuutuskorvausten kieltäytymisen vahingon sattuessa. Älylaitteissa tämä on erityisen tärkeää, koska virheellinen asennus saattaa aiheuttaa ylijännitteen, joka rikkoo arvokkaita Matter-keskittimiä, älytermostaatteja tai aurinkopaneelijärjestelmän invertterin.

Tulevaisuus: kotitalousvähennys 2027 ja 2028

Vuoden 2026 uudistus on määrätty kestämään myös vuoden 2027, mutta sen jälkeen tilanne on jälleen avoin. Hallituspuolueiden välisissä keskusteluissa on noussut esiin kolme skenaariota: paluu vuoden 2024 tasolle (60 % ja 3 500 €), nykyisen tason vakiinnuttaminen tai uudet leikkaukset valtion velkaantumisen hillitsemiseksi.

Älykodin näkökulmasta keskeisin politiikkakeskustelu koskee mahdollisuutta laajentaa vähennys energiatehokkuuden mittaamiseen ja optimointiin. Tällä hetkellä esimerkiksi älykodin keskittimen ohjelmointi tai energiankulutuksen seurantajärjestelmän asennus eivät kuulu vähennyksen piiriin, ellei niitä sisällytetä isompaan sähkötyöhön. Sähköalan järjestöt ovat ehdottaneet erillistä ”energiaälykkyyspakettia”, joka antaisi jopa 50 prosentin vähennyksen energiansäästöä lisääville älykotijärjestelmille.

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD recast) tulee asteittain voimaan vuosina 2027–2030, ja se vaatii Suomelta kansallisia kannustimia rakennusten lämmitysjärjestelmien sähköistämiseen ja energiavarastoinnin lisäämiseen. Tämä saattaa pakottaa hallituksen pitämään kotitalousvähennyksen vähintään nykyisellä tasolla – tai jopa kasvattamaan sitä – jotta direktiivin tavoitteet saavutetaan.

Vertailu Pohjoismaihin: kotitalousvähennys eurooppalaisesta näkökulmasta

Suomalainen kotitalousvähennys on Pohjoismaiden anteliaimpia kotitalouspalveluiden veroetuja, kun sitä verrataan vastaaviin järjestelmiin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Ruotsin RUT- ja ROT-vähennykset ovat luonteeltaan samanlaisia mutta jakautuvat eri kategorioihin: RUT (kotityö ja siivous) tarjoaa 50 prosentin vähennyksen enintään 75 000 kruunuun asti vuodessa, ja ROT (rakennustyö) puolestaan 30 prosenttia 50 000 kruunuun asti. Yhteensä ruotsalainen kotitalous voi saada noin 11 250 euron veroedun vuodessa, mikä on selvästi enemmän kuin Suomen 2 100 euroa.

Norjassa vastaavaa kotitalousvähennystä ei ole vakiintuneessa muodossa, mutta erilaisia energiaremontteihin liittyviä Enova-tukia on tarjolla – tyypillisesti 10 000–35 000 NOK lämpöpumpun asennuksesta riippuen. Tanskassa BoligJobordningen tarjoaa 25 prosentin vähennyksen kotityöstä enintään 8 600 DKK:n vuosirajaan asti, ja erikseen 12 800 DKK:n raja energiaa säästäville töille. Suomalainen järjestelmä asettuu siis Pohjoismaisen vertailun puolivälin tienoille, mutta öljylämmityksen vaihdon kohdalla 60 prosentin korotettu vähennys nostaa Suomen anteliaimmaksi tällä erityiskategorialla.

EU-tasolla kotitalousvähennysten hyvitysprosenteille ei ole yhtenäistä sääntelyä, mutta komissio on jo vuonna 2025 julkaisemassaan ”EU Renovation Wave” -seurantaraportissa korostanut, että kotitalouksiin kohdistuvat asennustukimuodot ovat tehokkain yksittäinen keino kiihdyttää lämmitysjärjestelmien sähköistämistä. Suomen kotitalousvähennys on yksi raportissa erityisesti nimettyjä ”best practice” -esimerkkejä.

Älykotitrendit 2026 ja kotitalousvähennyksen ohjausvaikutus

Kotitalousvähennys ei vaikuta vain euromääräiseen säästöön – se ohjaa myös sitä, mihin suomalaiset laittavat rahaa kotonaan. Vuoden 2025 leikkausvuoden aikana havaittiin selvä siirtymä älylaitteissa kohti edullisempia DIY-tuotteita ja itse tehtäviä asennuksia. Tämä näkyi muun muassa Verkkokauppa.com:n ja Powerin myyntitilastoissa, joissa ”tee se itse” -älykotipakettien myynti kasvoi vuonna 2025 yli 30 prosenttia, kun ammattiasennusta vaativien tuotteiden myynti laski.

Vuoden 2026 uudistuksen myötä trendi kääntyy todennäköisesti takaisin kohti ammattiasennuksia. Sähköalan ammattijärjestö STUL ennustaa, että älykodin asennustyön kysyntä kasvaa vuonna 2026 noin 15–20 prosenttia, ja erityisen suosittuja kategorioita ovat kattavat sähköremontit, joiden yhteyteen integroidaan älyvalaistus, älypistorasiat ja Matter-yhteensopivat keskittimet samalla kertaa. Tämä on järkevä yhdistelmä myös verotuksen kannalta – yksi iso urakka tuo helpommin täyden 2 100 euron vähennyksen kuin useat pienet asennukset eri ajankohtina.

Toinen merkittävä trendi on energianhallinnan ja kotiakkujen yleistyminen. Kun kotitalousvähennys yhdistetään mahdolliseen aurinkopaneelin tai kotiakun asennukseen, samalla työllä voidaan saada sekä veroetu että pitkäaikainen säästö sähkönkulutuksessa. Vuoden 2026 alussa kotiakkujen asennusten määrä Suomessa ohitti ensimmäistä kertaa 25 000 yksikön rajan, ja kasvu on Energiateollisuus ry:n mukaan noin 35 prosenttia vuotta kohti. Tehotariffin yleistyminen sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelussa kannustaa investoimaan älykodin energianhallintaan, ja kotitalousvähennys on yksi tukimuoto, joka tekee investoinnin houkuttelevaksi.

Älykodin keskitin ja Matter-asennukset – uusi vähennysluokka?

Verohallinto on huhtikuussa 2026 alkanut tarkemmin määritellä, mitä älykodin keskittimien asennustyö tarkoittaa kotitalousvähennyksen näkökulmasta. Pelkän laitteen kytkeminen pistorasiaan ei kelpaa vähennykseen – se ei ole ”asennustyötä” vaan tavanomaista käyttöönottoa. Sen sijaan keskittimen integrointi olemassa olevaan sähköjärjestelmään, KNX- tai Z-Wave-väylien rakentaminen, tai esimerkiksi älyvalaistuksen DALI-ohjauksen ohjelmointi voivat olla vähennyskelpoisia, jos työn tekee siihen pätevöitynyt sähköurakoitsija.

Käytännön esimerkki: jos Matter-yhteensopivan älykodin perusasennus omakotitaloon maksaa 4 200 euroa, josta työn osuus on 2 800 euroa, yksittäinen henkilö saa siitä 40 prosentin vähennyksen 150 euron omavastuun ylittävältä osalta – eli noin 1 060 euroa. Tämä on huomattava etu kuluttajalle, joka muutoin maksaisi vähennyksen tason verran enemmän palvelusta. Kun samaan urakkaan yhdistetään muita älylaitteita kuten älypistorasiat tai älylukko, vähennys voi nousta 2 100 euron kattoon.

Lukuina: kotitalousvähennys ja älykotitalous Suomessa 2026

  • Kotitalousvähennystä haki vuonna 2024 yhteensä n. 423 000 verovelvollista.
  • Vuonna 2025 hakijoiden määrä putosi noin 17 prosenttia vähennyksen leikkauksen vuoksi.
  • Vähennysten yhteissumma vuonna 2024 oli n. 540 miljoonaa euroa.
  • Vuonna 2026 valtiovarainministeriö arvioi summan nousevan jälleen yli 500 miljoonan euron.
  • Älykotilaitteiden myynti Suomessa kasvoi vuonna 2025 noin 22 prosenttia edellisvuodesta.
  • Lämpöpumppuasennusten määrä Suomessa ylitti vuonna 2025 ensimmäistä kertaa 200 000 kpl/vuosi.
  • Älylukon omistaa vuoden 2026 alussa noin 14 prosenttia suomalaisista kotitalouksista.
  • Pienten remonttiyritysten työllisyys kasvoi vuoden 2024 lopussa 8 prosenttia mutta romahti 2025 leikkauksen myötä.

Yleisimmät kysymykset kotitalousvähennyksestä 2026

Verohallinnon asiakaspalvelu on jakanut tietoa siitä, mitkä kysymykset ovat nousseet eniten esille kehysriihen jälkeen. Alla yhteenveto yleisimmistä kysymyksistä ja niihin vastauksista.

Voinko hakea vähennystä takautuvasti vuoden 2025 töistä?

Et voi soveltaa vuoden 2026 uusia ehtoja vuoden 2025 verotuksessa. Vuoden 2025 työt verotetaan vuoden 2025 säännöin – 35 prosenttia ja 1 600 euron yläraja. Sen sijaan jos lasku on maksettu tammikuussa 2026 vaikkakin työ on tehty 2025, vähennys saadaan 2026 verovuoden uusilla ehdoilla. Tämä on yksi keskeisimpiä optimointimahdollisuuksia, jonka kehysriihen tuoma muutos toi mukanaan.

Mitä jos teetän vapaa-ajan asunnolla älyremontin?

Vapaa-ajan asunto on vähennyskelpoinen, jos se on omassa, puolison tai vanhempien käytössä. Vuokrattua mökkiä ei katsota vähennyskelpoiseksi, koska se on tällöin liiketoimintaa eikä yksityiskäyttöä. Mökkikodille voi rakentaa älylukon, valvontakameran, vesivuotohälyttimen tai aurinkopaneelijärjestelmän ja saada näistä työn osalta normaalin kotitalousvähennyksen. Erityisen relevanttia tämä on Suomen mökkikulttuurin näkökulmasta: vuoden 2026 alussa Suomessa oli n. 510 000 vapaa-ajan asuntoa, joista yli puolessa olisi tilaa älyturvajärjestelmälle.

Voiko kotitalousvähennyksen saada myös eläkeläinen, jolla ei ole verotettavaa tuloa?

Vähennys on luonteeltaan ansiotulo- ja pääomatulovähennys, joten se vaatii verotettavaa tuloa, jotta siitä voi saada hyötyä. Kuitenkin jos eläketulo riittää maksamaan veroja, vähennystä voi käyttää normaalisti. Pienituloisten eläkeläisten kannalta on tärkeää huomata, että vähennystä ei voi siirtää myöhemmille vuosille – jos vähennystä ei saa hyödynnettyä yhden vuoden verotuksessa, se menetetään. Tämä on yksi syy, miksi useat eläkeläisjärjestöt ovat kritisoineet järjestelmää epätasa-arvoisuudesta.

Onko huoltosopimus vähennyskelpoinen?

Älylaitteiden, kuten lämpöpumpun, aurinkopaneelin tai hälytysjärjestelmän huoltosopimukset ovat osittain vähennyskelpoisia. Ainoastaan se osa, joka kohdistuu varsinaiseen huoltotyöhön kotonasi, kelpaa vähennykseen. Etävalvonta- ja seurantapalveluista, kuten Verisuren kuukausimaksusta, ei saa vähennystä – nämä ovat etäpalveluita, jotka eivät täytä ”kotona tehdyn työn” kriteeriä. Tämä on tärkeä erotus, koska monet kuluttajat olettavat virheellisesti, että koko hälytyspalvelun kuukausilasku on vähennyskelpoinen.

Käytännön muistilista: maksimoi vähennyksesi vuonna 2026

  1. Tarkista ennakkoperintärekisteri ennen kuin allekirjoitat tarjouksen – ilman rekisteröintiä vähennys jää saamatta.
  2. Vaadi laskuun selkeä erittely työn ja materiaalin osuuksista – Verohallinto vaatii tämän jälkikäteen.
  3. Maksa lasku pankkisiirtona – käteismaksuista ei saa vähennystä.
  4. Jaa lasku puolisoiden kesken isossa urakassa – tämä voi tuoda yli 1 000 euron lisäedun.
  5. Ajoita iso maksu tammikuulle jos työn voi valmistua loppuvuodesta – uusi 40 prosentin taso on parempi kuin 2025 ehdot.
  6. Hyödynnä korotettu öljystä luopumisen vähennys jos lämmitysjärjestelmä uusitaan – 60 % ja 3 500 € on edelleen Suomen anteliain veroetu kotitaloudelle.
  7. Yhdistä älykodin asennukset isompaan sähköremonttiin – tämä nostaa työn osuutta ja maksimoi vähennyksen.
  8. Pidä laskut tallessa kuusi vuotta – Verohallinto voi vaatia näytön myös takautuvasti.
  9. Käytä Verohallinnon laskuria OmaVerossa – uudistunut versio kertoo arvioidun vähennyksen reaaliajassa.

Yhteenveto: kotitalousvähennys 2026 on iso voitto kotia korjaavalle

Kehysriihessä 22.4.2026 päätetty kotitalousvähennys 2026 -uudistus on suorin ja konkreettisin hyöty, jonka suomalainen kotitalous voi saada vuoden 2026 verotuksessa. Vähennysprosentin nosto 40 prosenttiin ja enimmäismäärän nosto 2 100 euroon henkilöltä tarkoittavat tyypilliselle remontoivalle pariskunnalle 600–1 000 euron vuotuista lisäetua. Älykotiasennusten näkökulmasta uudistus on erityisen merkittävä, koska se laskee kynnystä teettää sähkötyöt, lämmitysremontit ja turvajärjestelmät ammattilaisilla harmaan talouden sijaan.

Yhdistämällä kotitalousvähennys ARA:n öljystä luopumisen tukeen, energia-avustukseen ja korotettuun lämmitysremonttivähennykseen, suomalainen omakotitalon omistaja voi saada lämmitysremontistaan jopa 11 000–13 000 euron yhdistetyn julkisen tuen. Tämä tekee vuodesta 2026 yhden parhaimmista vuosista vuosikymmenen aikana investoida älykotiin, energiatehokkuuteen ja kodin turvallisuuteen.

Tulevaisuuden kannalta keskeistä on seurata, miten hallitus asemoi kotitalousvähennyksen pidemmällä aikavälillä ja miten EU:n EPBD recast -direktiivi pakottaa Suomen lisäämään energiatehokkuuden kannustimia. Toistaiseksi vuosi 2026 on selkeä toimintakehotus: jos olet harkinnut älylukkoa, valvontakameraa, lämpöpumppua tai aurinkopaneeleja – nyt on aika tehdä tarjouspyynnöt ja ajoittaa työt ennen kuin politiikan suunta voi taas muuttua.

Lue lisää (Related Reading)

Viralliset lähteet (External References)

Tämä artikkeli on päivitetty 25.4.2026 vastaamaan kehysriihen 22.4.2026 päätöksiä. Kotitalousvähennys 2026 -uudistuksen yksityiskohdat tarkennetaan Verohallinnon vuosittaisessa ohjeessa kesäkuun 2026 aikana. Suosittelemme tarkistamaan ajantasaisen tiedon Verohallinnon sivuilta ennen suuria taloudellisia päätöksiä.

Facebook
Twitter
LinkedIn