Sámi, ilmasto, Suomi: Kohti sovintoa ja kestävää tulevaisuutta
Suomen hallitus julkaisi äskettäin raportin, joka dokumentoi vuosikymmenten aikana Sámi-kansalle aiheutettua vahinkoa. Totuus- ja sovintokomissiot ovat olleet olemassa jo 1970-luvulta lähtien, ja niiden vaikutus on vaihdellut. Etelä-Afrikan Totuus- ja sovintokomission 1998 raportti, joka laadittiin käsittelemään apartheid-hallinnon aiheuttamia vahinkoja, on todennäköisesti tunnetuin; se perusti uhreille korvausjärjestelmän, vaikka kriitikoiden mukaan maksut ovat viivästyneet, riittämättömät ja jättäneet joitakin haavoittuvimmista ulkopuolelle.
Sámi-kansan elämänmuodon uhat
Mitä viimeaikainen raportti tuo uutta keskusteluun, on ilmastonmuutoksen keskeisyys sen havainnoissa ja suosituksissa. Ilmastonmuutokseen liittyvät uhat Sámi-elämäntavalle – mukaan lukien lämpimämmät talvet, arvaamaton sää ja kaivos- sekä energiatoiminnan leviäminen – kietoutuvat yhteen monien Suomen hallituksen menneisyyden epäonnistumisten kanssa. Raportissa väitetään, että maan nykyisten johtajien on uudistettava yhteistyötään Sámin kanssa kohdatakseen nämä uhat päättäväisesti.
Perinteinen elämäntapa uhattuna
Tuhansien vuosien ajan Sámit elivät puolinomadista elämää keskittyen poronhoitoon ja kalastukseen, liikkuen vapaasti Norjan, Ruotsin, Venäjän ja Suomen välillä ennen nykyaikaisten valtioiden perustamista. Toisin kuin naapurimaissa Norjassa ja Ruotsissa, Suomen hallitus ei koskaan säätänyt lakia Sámin pakottamisesta lakiin, mutta suomen kielen ja kulttuurin omaksuminen alkuperäiskansojen keskuudessa tuli oletusarvoksi siitä huolimatta. Sámeja lähetettiin asuntolakouluille, mikä heikensi heidän kykyään käyttää omaa kieltään ja etäännytti monet heidän kulttuuristaan.
Ilmastonmuutos ja sen seuraukset
Lämpimämmät talvet ja ennustamattomammat sääolosuhteet ovat lisänneet sateita pohjoisessa. Kun sade lankeaa paksun lumen päälle, se jäätyy jääkuoreksi, mikä vaikeuttaa porojen pääsyä jäkälien ja ruohon luo. Porojen korvaaminen tuodulla ruoalla on kallista ja vaatii paljon lisätyötä. Myös lohikantojen ohentuminen on vähentänyt saamelaisten ruokalähteitä.
Maankäytön tulevaisuus
Saamelaisten maata tarkastellaan kaivostoiminnan ja tuulivoiman rakentamisen kannalta. Myös Suomen puolustusvoimat käyttävät aluetta koulutusharjoituksiin, kun arktisella alueella jännitteet kasvavat. Lopullinen raportti sisältää lähes 70 suositusta siitä, miten Suomi voisi parantaa alkuperäiskansojen suhteita, monet niistä keskittyvät antamaan saamelaisille enemmän valtaa maankäytön ja säädösten suhteen.
Suositukset ja toimet
Raportissa vaaditaan, että maatalous- ja metsätalousministeriö tekee yhteistyötä Sámi Ilmasto-neuvoston kanssa sopeutumissuunnitelman laatimiseksi, joka perustuu sekä tieteelliseen tutkimukseen että perinteiseen tietoon – joka tutkimusten mukaan on usein paras tapa ekosysteemien palauttamiseen.
Suomen hallituksen vastuu
Antamalla saamelaisille enemmän valtaa heidän omalla alueellaan on ratkaisevan tärkeää, sanoi Holmberg, ja yhteistyö esimerkiksi puolustusvoimien kanssa voisi vähentää sotilastoiminnan vaikutusta poronhoitoon. ”Saamelaiset myös aistivat tämän turvallisuustilanteen jännitteen,” Holmberg sanoi. ”Joten ei ole niin, että saamelaiset vastustaisivat sotilastoimintaa, mutta paljon voitaisiin tehdä vähentämään tai välttämään sotilastoiminnan negatiivisia vaikutuksia.”
Valtion ja saamelaisten parlamentin yhteistyö
Raportti myös määrää, että vanhoja metsiä saamelaisten alueella suojellaan metsäteollisuudelta, että teollisuus maksaa korvauksia saamelaisille poronhoitajille aiheutuneista vahingoista olemassa oleville metsille, ja että Suomen valtio työskentelee saamelaisten parlamentin kanssa luodakseen Saamelaisen Yritys- ja Ilmastorahaston tukemaan ilmastotoimia ja suojelemaan saamelaisten elinkeinoja samanaikaisesti.
Pääministerin anteeksipyyntö
Raportin julkaisun yhteydessä Suomen pääministeri sanoi, että hallituksen pitäisi pyytää anteeksi saamelaisilta heille aiheutettua vahinkoa. Jotkut ovat kuitenkin varoittaneet, että pääministerin katumus on ennenaikaista. ”Luulen, että pelkkä anteeksipyyntö olisi tällä hetkellä hyvin teatraalinen, jos ei ole sitoumuksia muuttaa mitään konkreettisesti,” sanoi Holmberg.
Totuuden ja sovinnon jatkuva prosessi
Raportti on vasta ensimmäinen askel paljon pidemmässä korjausprosessissa, sanoi Totuus- ja Sovintokomission puheenjohtaja Hannele Pokka, mutta hän on optimistinen, että Suomen kansa toimii raportin suositusten mukaisesti.
”Olemme yrittäneet vain kuvailla totuutta,” hän sanoi. ”Ja sitten meidän on jatkettava sovinnosta puhumista.”
