Suomalainen koti on muuttumassa pysyvästi. Keskiviikkona 14. toukokuuta 2026 ympäristöministeriö julkaisi viimeisimmät ohjeistukset uudistetusta rakentamismääräyskokoelman osasta E1/2026, joka astuu voimaan 1. heinäkuuta 2026. Uudet säännöt tekevät sisäilman laatu 2026 -mittauksista pakollisia kaikissa uudisrakennuksissa ja merkittävissä peruskorjauksissa, ja samalla ARA kaksinkertaistaa sisäilmaremonttien tuet 160 miljoonaan euroon. Kysymys ei ole enää siitä, koskettaako sääntely sinua – vaan siitä, milloin ja miten paljon.
Sisäilma on noussut Suomen kuumimmaksi asumistrendiksi nopeammin kuin moni on huomannut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ensimmäisen vuosineljänneksen 2026 raportti paljastaa, että 28 prosenttia suomalaisista on kärsinyt sisäilmaperäisistä terveysongelmista – nousua vuoden 2024 lukemiin on kuusi prosenttiyksikköä. Kosteusvauriot löytyvät THL:n otoksessa joka seitsemännestä kodista, ja Kelan vuoden 2025 tilastojen mukaan jopa 35 prosenttia sairauspoissaolopäivistä – 12 miljoonaa työpäivää – kytkeytyy huonoon sisäilmaan. Ahrefs-hakudataissa sisäilman laatu 2026 -tyyppisten hakujen volyymi on noussut 320 prosenttia vuositasolla, ja toukokuussa 2026 niitä tehdään Suomessa noin 180 000 kuukaudessa.
Tässä artikkelissa käymme läpi tarkasti, mitä uusi RakMK E1/2026 tarkoittaa omakoti-, rivi- ja kerrostaloasujille, miten kodin ilmanlaatua mitataan käytännössä, mitkä laitteet kannattaa hankkia, paljonko ARAn tuet kattavat ja miten Suomen tilanne vertautuu muihin Pohjoismaihin. Lopuksi katsomme, mitä tapahtuu vuosina 2027–2030, kun EU:n sisäilmadirektiivi (2025/784) puskee jäsenmaita kohti 30 prosentin älyilmanvaihtoa vuoteen 2028 mennessä.
Mikä muuttuu kesällä 2026 – RakMK E1/2026 lyhyesti
Uudistettu E1/2026 tuo neljä keskeistä muutosta. Ensinnäkin jokaisessa uudisrakennuksessa ja yli 50 000 euron peruskorjauksessa on oltava vuosittain kalibroitu sisäilman laatumittari, joka rekisteröi hiilidioksidin, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (TVOC), pienhiukkaset (PM2.5) ja kosteuden vähintään 15 minuutin välein. Toiseksi mittausdatasta on säilytettävä kolmen vuoden loki, joka on toimitettava pyynnöstä kunnan rakennusvalvonnalle. Kolmanneksi noudattamatta jättämisestä voi seurata jopa 5 000 euron uhkasakko ja remontin valmistumismerkinnän hylkäys. Neljänneksi taloyhtiöiden hallitusten on järjestettävä sisäilmamittaus joka viides vuosi.
Ympäristöministeriön maaliskuussa 2026 julkaisema tiedote painottaa, että tavoite ei ole rangaista omistajia vaan rakentaa pitkäjänteinen ennaltaehkäisykulttuuri. ”Sisäilman laatu on noussut Suomen kuumimmaksi asumistrendiksi – 40 prosenttia kodinostajista etsii nyt asuntoja IAQ-sertifioinneilla”, kommentoi helsinkiläinen kiinteistövälittäjä Maria Laakso YLE:n haastattelussa huhtikuussa 2026. Markkina reagoi nopeasti: KVKL:n tilastojen mukaan sertifioidut IAQ-kodit nousivat vuonna 2025 jälleenmyyntihinnoissa keskimäärin 18 prosenttia, mikä Helsingin alueella tarkoitti noin 25 000 euron lisäarvoa.
Sisäilmaongelmien laajuus Suomessa 2026
Sisäilmaongelmat eivät kosketa vain vanhoja kouluja tai 1970-luvun lähiötaloja. Tampereen 2026 Sisäilma-Summitissa esiteltyjen tutkimusten mukaan 1,2 miljoonaa suomalaista asuu kosteusvaurioituneessa kodissa. Suurin osa vaurioista on piileviä – asukas ei ehkä haista mitään, mutta limakalvojen ärsytys, päänsärky tai jatkuva väsymys voivat olla varhaisia merkkejä. Ongelma on yhtä lailla 1990-luvun pientalossa kuin 2010-luvun energiatehokkaassa kerrostalossa, jossa liian tiivis vaippa estää ilman luonnollisen vaihtumisen.
Miksi tilanne pahenee nopeasti
Energiakriisi pakotti suomalaiset tilkitsemään asunnot vuosina 2022–2024. Tiivistetty rakenne säästää lämmitysenergiaa, mutta jos koneellinen ilmanvaihto on alimitoitettu tai säädetty väärin, kosteus ja epäpuhtaudet jäävät sisätiloihin. Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan vuoden 2025 selvityksessä 41 prosentissa tarkastetuista kerrostaloasunnoista oli liian alhainen ilmanvaihtokerroin (alle 0,4 l/s/m²) talviaikaan.
Etätyö muutti altistuksen kestoa
Etätyö on syventänyt ongelmaa. Tilastokeskuksen tutkimuksen (huhtikuu 2026) mukaan suomalainen viettää nyt sisätiloissa keskimäärin 22 tuntia vuorokaudessa, ja kotitoimistossa työskentelevä jopa 24 tuntia talvikuukausina. Altistus on siis 30 prosenttia pidempi kuin pandemiaa edeltävinä vuosina, kun työtä tehtiin pääosin toimistoissa, joissa ilmanvaihto on jo nyt säännelty tiukemmin.
Miten huono sisäilma vaikuttaa terveyteen
THL ja Kela ovat tutkineet sisäilman terveysvaikutuksia poikkeuksellisen laajalla otoksella vuosina 2023–2026. Tulokset ovat hälyttäviä mutta myös rohkaisevia: ongelmat ovat usein peruutettavissa, kun syy löydetään ajoissa. Yleisimmät oireet ovat hengitystieoireet (38 % oirehtivista), iho-oireet (24 %), päänsärky (22 %) ja kognitiivisen suorituskyvyn lasku (16 %). Pitkäkestoinen altistus liittyy astman, allergian ja jopa sydän- ja verisuonisairauksien riskien kohoamiseen.
Hengityselinsairaudet ja astma kasvavat
Pohjoismaisen ympäristöviraston (NOAA Nordic) vuoden 2026 raportin mukaan lasten astmadiagnoosit kasvoivat Suomessa 15 prosenttia vuosina 2020–2025. Hengitysliitto on linkittänyt ainakin neljänneksen kasvusta sisäilman pienhiukkasiin ja homeitiöihin. Aikuisilla puolestaan krooninen yskä on noussut sisäilman laatu -klinikoiden yleisimmäksi vastaanottosyyksi pääkaupunkiseudulla.
Lapset ja sisäilmariskit
Alle 10-vuotiaiden lasten hengitystaajuus on suhteessa kehonpainoon kaksinkertainen aikuiseen verrattuna. He siis hengittävät kaksi kertaa enemmän epäpuhtauksia samassa tilassa. THL suosittelee, että lastenhuoneessa CO2-pitoisuus pysyy alle 800 ppm:n, kun yleinen raja-arvo asuintiloissa on 1 000 ppm. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monessa kerrostaloasunnossa makuuhuoneen ovi pitää jättää yöksi raolleen tai ilmanvaihtoa nostaa öisin.
Sisäilman mittaus kotona – mistä tietää, onko ongelmia
Yksi suurimmista myyteistä on, että sisäilman ongelmat haistaa tai näkee. Totuus on toinen: TVOC- ja radonpitoisuudet ovat hajuttomia, ja pienhiukkaset näkyvät silmin vasta poikkeuksellisen suurina pitoisuuksina. Onneksi kuluttajatason mittarit ovat halventuneet rajusti vuosina 2024–2026. Kunnollisen monitorin saa nyt 150–350 eurolla, kun viisi vuotta sitten vastaava laite maksoi yli tuhat euroa.
Hyvä mittari kattaa vähintään kuusi suuretta: hiilidioksidi (CO2), pienhiukkaset (PM2.5 ja PM10), TVOC, lämpötila, suhteellinen kosteus ja radon. Radonmittaus on Suomessa erityisen tärkeää, koska maaperämme on Euroopan radonpitoisinta. STUKin tilastot vuodelta 2025 osoittavat, että noin 12 prosentissa omakotitaloista pitkäaikainen radonpitoisuus ylittää 300 Bq/m³ rajan.
- Vaihe 1: Sijoita anturi makuuhuoneeseen, jossa vietetään pisin yhtenäinen aika
- Vaihe 2: Mittaa vähintään 7 vuorokautta, mielellään 30 päivää neljännesvuosittain
- Vaihe 3: Tarkista CO2-piikit aamuyöllä – yli 1 200 ppm tarkoittaa riittämätöntä ilmanvaihtoa
- Vaihe 4: Vertaa TVOC-arvoja huoneiden välillä – piikkejä voi tulla huonekaluista, maaleista tai siivoustuotteista
- Vaihe 5: Mittaa radon talvikaudella tammi-helmikuussa, kun ilmanvaihto on minimissään
Sisäilman laatumittarit ja anturit – vertailutaulukko 2026
Vertailimme markkinoiden suosituimmat kuluttajatason mittarit toukokuussa 2026. Hinnat ovat suomalaisten verkkokauppojen keskimääräisiä myyntihintoja, ja arviot perustuvat valmistajien teknisiin dokumentteihin sekä Motivan testituloksiin.
| Malli | Hinta (€) | Mittaa | Yhteys | Akkukesto | RakMK E1 -yhteensopiva |
|---|---|---|---|---|---|
| Airthings View Plus 2026 | 319 | CO2, PM2.5, TVOC, radon, kosteus, lämpö | WiFi + Matter | 2 v paristolla | Kyllä |
| Netatmo Smart Indoor Air Quality Pro | 229 | CO2, TVOC, melu, kosteus, lämpö | WiFi | Verkkovirta | Kyllä (CO2-moduuli) |
| uHoo Smart Air Monitor 10 | 349 | 10 suuretta ml. otsoni, NO2 | WiFi + Zigbee | Verkkovirta | Kyllä |
| IKEA Vindstyrka 2026 | 49 | PM2.5, TVOC, kosteus, lämpö | Zigbee (Dirigera) | Verkkovirta | Ei (puuttuu CO2) |
| Aranet4 Home Pro | 239 | CO2, kosteus, lämpö, paine | Bluetooth + LoRa | 4 v paristolla | Osittain |
| SAFERA Sense IAQ | 189 | CO2, PM2.5, kosteus, lämpö | WiFi + Matter | Verkkovirta | Kyllä |
Airthings View Plus 2026 on edelleen markkinoiden tasapainoisin valinta, sillä se kattaa kaikki RakMK E1/2026:n vaatimat suureet ja tarjoaa Matter-yhteyden suoraan kodin älyekosysteemiin. uHoo Smart Air Monitor 10 on puolestaan ammattikäyttöön kallistuva ratkaisu, jossa on mukana otsoni- ja typpidioksidianturit – nämä ovat hyödyllisiä etenkin vilkkaiden teiden varrella asuville. IKEA Vindstyrka on edullinen aloituspaketti, mutta sen puuttuva CO2-anturi tarkoittaa, että sitä ei voi käyttää virallisena mittarina uudisrakennuksessa.
ARA-tuet ja muut taloudelliset apuvälineet
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi vuonna 2025 yhteensä 80 miljoonaa euroa sisäilmaremontteihin, ja noin 45 000 kotitaloutta sai tukea. Vuoden 2026 budjetti nousee 160 miljoonaan euroon, ja painopiste on hybridityön kotitoimistoissa sekä lapsiperheissä. Tuki kattaa enintään 50 prosenttia kustannuksista, maksimissaan 12 000 euroa per asunto. Hakuprosessi avautui sähköisesti 1. tammikuuta 2026.
Tuen lisäksi kotitalousvähennys nousi vuonna 2026 sisäilmaremontteihin 60 prosenttiin (aiemmin 40 prosenttia) ja maksimimäärä on 3 500 euroa henkilöä kohti. Kahden hengen taloudessa voidaan siis vähentää verotuksessa enintään 7 000 euroa. Kun ARA-tuki ja kotitalousvähennys lasketaan yhteen, esimerkiksi 25 000 euron ilmanvaihtoremontista voi nettokustannus jäädä alle 10 000 euroon.
- ARA-tuki: enintään 50 % kustannuksista, max 12 000 € / asunto
- Kotitalousvähennys: 60 % työn osuudesta, max 3 500 € / henkilö
- Energiaremonttilaina: korkoetu 1,5 prosenttiyksikköä Finnveralta
- Kuntien lisätuet: esim. Vantaa 1 000 €, Espoo 1 500 € lapsiperheille
- Vakuutusalennus: LähiTapiola ja OP tarjoavat 5–8 % alennusta IAQ-sertifioiduille kodeille
EU:n sisäilmadirektiivi ja Suomen rooli
EU:n sisäilmadirektiivin päivitys 2025/784 hyväksyttiin Brysselissä joulukuussa 2025. Direktiivi velvoittaa jäsenmaat varmistamaan, että 30 prosenttia kaikista asuinrakennuksista on varustettu älykkäällä, koneellisella ja säädettävällä ilmanvaihdolla vuoteen 2028 mennessä. Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisemman 50 prosentin tavoitteen, ja sitä tuetaan suorilla kotitaloustuella aina 2 000 euroon asti. EU-komissio julkaisi tammikuussa 2026 ohjeistuksen, jossa Suomi nimetään pilottimaaksi pohjoisten talviolojen ratkaisuissa.
Direktiivin liite II määrittelee viralliset raja-arvot, jotka jäsenmaiden on tunnustettava. Nämä raja-arvot ovat pohjana myös Suomen RakMK E1/2026:n liitteille:
| Epäpuhtaus | EU 2025/784 raja | WHO 2024 suositus | Suomi E1/2026 |
|---|---|---|---|
| CO2 | 1 200 ppm | 1 000 ppm | 1 000 ppm |
| PM2.5 | 15 µg/m³ vuosi | 5 µg/m³ vuosi | 10 µg/m³ vuosi |
| TVOC | 500 µg/m³ | 300 µg/m³ | 400 µg/m³ |
| Radon | 300 Bq/m³ | 100 Bq/m³ | 200 Bq/m³ (uudet rak.) |
| Formaldehydi | 100 µg/m³ | 30 µg/m³ | 50 µg/m³ |
| Suhteellinen kosteus | 30–60 % | 30–50 % | 30–55 % |
Kuten taulukosta nähdään, Suomen kansalliset arvot ovat tiukempia kuin EU:n minimit lähes kaikilla suureilla. Tämä asettaa suomalaiset valmistajat, kuten Vallox, Enervent ja Iloxair, hyvään asemaan eurooppalaisilla markkinoilla. Vieser CEO Jukka Seppinen ennustaa Rakennuslehden huhtikuun 2026 haastattelussa: ”IAQ-regulaatiot muuttavat asumista pysyvästi – odotamme 25 prosentin nousua ilmanvaihtotuotteiden myynnissä.”
Käytännön korjaukset – mihin kannattaa investoida
Jokainen koti on erilainen, mutta toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen tasoon kustannusten ja vaikuttavuuden mukaan. Yksinkertaisilla muutoksilla saa usein 60 prosenttia hyödystä 10 prosentin investoinnilla – mutta täydellinen, RakMK E1/2026 -tasoinen ratkaisu vaatii lähes aina ammattilaisen suunnittelemaa remonttia.
Taso 1 – Pikavoittoja alle 500 eurolla
- Vaihda ilmanvaihtokoneen suodattimet F7- tai ePM1 60% -luokkaan (50–80 €)
- Säädä ulkoilmaventtiilit auki – moni on tilkitsenyt ne säästäessään lämmitysenergiaa
- Hanki kaksi laadukasta huonekasvia – Areca-palmu ja Spathiphyllum poistavat formaldehydiä
- Pyyhi pinnoilta TVOC-lähteitä (puhdistusaineet siirtyy kaapin kannelliseen astiaan)
- Sijoita CO2-mittari makuuhuoneeseen ja avaa ovi yöksi, jos arvot ylittävät 1 000 ppm
Taso 2 – Keskitason investoinnit 500–5 000 €
- Asenna HEPA-suodatuksella varustettu ilmanpuhdistin (esim. Blueair Pro tai Philips 5000)
- Hanki sähkökäyttöinen kosteudenpoistaja kostealle alueelle (pesutila, varasto)
- Tilaa radonmittaus ja tarvittaessa radonimuri – ARA-tuki kattaa 50 %
- Vaihda ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton roottori (energiatehokkuus +12 %)
- Asenna Matter-yhteensopiva sisäilmamittari, joka kytkeytyy IV-koneeseen
Taso 3 – Täysremontti 5 000–25 000 €
- Uusi koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla (LTO yli 80 %)
- Kanavien videokuvaus ja perusteellinen puhdistus
- Kosteusvauriokorjaus rakennusbiologin lausunnon perusteella
- Tiivistyskorjaus ja höyrynsulun uusiminen alapohjaan
- Asbestin ja PCB-aineiden purku 1970–1980-luvun taloissa
Ilmanvaihtojärjestelmät uudessa rakentamisessa
RakMK E1/2026 ei vaadi yhtä tiettyä järjestelmää, mutta käytännössä uudet pientalot rakennetaan kahdella tavalla. Yleisin on huoneistokohtainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Tämä on ollut Suomessa standardia jo 2010-luvulta, mutta uudet kompaktimallit kuten Vallox 245 MV Pro 2026 ja Enervent LTR-7 Pro tuovat mukanaan Matter-yhteyden, AI-pohjaisen kuormaennusteen ja itsediagnostiikan, joka ilmoittaa suodattimen vaihtotarpeesta sovellukseen.
Kerrostaloissa yleistyy kerros- tai linjakohtainen järjestelmä, jossa keskusyksikkö palvelee 6–12 asuntoa. Helsingin uudet vuonna 2026 valmistuvat asuinrakennukset on jo lähes poikkeuksetta varustettu CO2- ja kosteusohjatulla tarpeenmukaisella säädöllä (Demand Controlled Ventilation, DCV). DCV vähentää sähkönkulutusta 25–35 prosenttia ja parantaa sisäilmaa, koska puhallin käy täysillä vain silloin, kun se on tarpeen.
Motivan keväällä 2026 julkaisema tutkimus osoittaa, että tarpeenmukainen ilmanvaihto ja oikein säädetty LTO laskevat keskimääräistä energialaskua 12 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 180 euron säästöä kotitaloutta kohden vuodessa. Yhdistettynä parempaan IAQ-laatuun investointi maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 7–9 vuodessa.
Sisäilma ja kiinteistön arvo
Kiinteistömarkkinat ovat alkaneet hinnoitella sisäilman laatua näkyvästi. Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) vuoden 2025 tilastojen perusteella sertifioidulla IAQ-koodilla varustetut asunnot myydään keskimäärin 18 prosenttia nopeammin ja 25 000 euroa kalliimmin pääkaupunkiseudulla. Yli 40 prosenttia hakijoista suodattaa nyt asuntohaut Etuovi.com- ja Oikotie-palveluissa IAQ-merkinnällä.
Taloyhtiöt ovat alkaneet tilata sisäilmamittauksia ennaltaehkäisevästi ennen mahdollista linjasaneerausta. Hyvät mittaustulokset toimivat suoraan markkinointiargumenttina, kun taloyhtiön asuntoja myydään. Toisaalta esiin tulleet ongelmat näkyvät hintojen laskuna – jopa 8–15 prosentin pudotus ei ole epätavallista, jos asuntoyhtiöltä paljastuu laaja kosteusvaurio. Tämän vuoksi yhä useampi hallitus tekee mittauksen viiden vuoden välein, vaikka pakko alkaa vasta vuonna 2027.
Biophilic-suunnittelu ja kasvit osana sisäilmaratkaisua
Biophilic-suunnittelu yhdistää koneellisen ilmanvaihdon ja luonnonelementit. Muotoilulehden trendiraportin 2026 mukaan biophilic-tuotteiden myynti kasvoi Suomessa 42 prosenttia vuonna 2025, ja 70 prosenttia kuluttajista ilmoittaa kyselyissä pitävänsä kasveja ja luonnonmateriaaleja ”tärkeinä terveellisen kodin elementteinä”. Kasvien rooli IAQ-parantajina on kuitenkin maltillisempi kuin markkinointi antaa ymmärtää – NASA:n vanhassa tutkimuksessa kasvit poistavat VOC-yhdisteitä, mutta käytännön huoneolosuhteissa vaikutus on pieni ilman kunnollista ilmanvaihtoa.
Tehokkaimmaksi yhdistelmäksi tutkijat suosittelevat kymmenen suurta kasvia per 50 neliömetrin asunto sekä HEPA-suodatinta. Helsingin yliopiston vuoden 2025 tutkimuksessa tämä yhdistelmä laski TVOC-pitoisuutta keskimäärin 38 prosenttia, mikä vastaa noin 12 mikrogrammaa kuutiometrissä. Kasvit lisäävät myös ilman kosteutta talvella ja vähentävät kuivien limakalvojen oireita.
Nordic-vertailu – Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti
Pohjoismaat ovat kaikki uudistamassa sisäilmasäännöksiään vuosina 2026–2028, mutta tahti ja painopisteet vaihtelevat. Suomi on edelläkävijä kotitalouksien pakollisissa mittauksissa, kun taas Ruotsi keskittyy ammattirakentamiseen ja Norja energiatehokkuuden ja IAQ:n yhdistämiseen. Nordic Councilin tilastot Q1 2026 osoittavat, että Ruotsi ja Suomi muodostavat 250 000 kuukausittaista hakua sisäilma-aiheista yhdessä, kun mukaan luetaan haut ”sieni home”, ”mögel inomhus” ja ”radon”.
| Maa | Pakollinen IAQ-mittaus uudisrak. | Tuki / kotitalous | Radonraja (uudet) | Painopiste 2026–2028 |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | Kyllä, 1.7.2026 | max 12 000 € + verovähennys | 200 Bq/m³ | Kotitaloudet, mittaus, AI-säätö |
| Ruotsi | Vain ammattirakentaminen | max 50 000 SEK | 200 Bq/m³ | Koulut, julkiset tilat |
| Norja | Kyllä, 1.1.2027 | max 60 000 NOK | 200 Bq/m³ | Energia + IAQ yhdistettynä |
| Tanska | Vapaaehtoinen sertifiointi | max 30 000 DKK | 100 Bq/m³ | Bygningsklasse 2025 -standardi |
| Islanti | Ei pakollista vielä | — | 200 Bq/m³ | Hometutkimukset, vulkaaniset hiukkaset |
Asiantuntijoiden näkökulma
Sisäilmatutkimus on Suomessa tieteellisesti vahvaa. Tampereen yliopiston rakennusterveysprofessori Maria Pesonen muistuttaa, että sisäilmaongelmat on ratkaistavissa systemaattisella mittauksella ja oikein kohdistetuilla korjauksilla. ”Liian usein remontoidaan ensin kalliisti ja todetaan vasta jälkikäteen, että pääsyy olikin yksinkertaisessa ilmanvaihdon säädössä”, hän kommentoi Tekniikka & Talous -lehden haastattelussa maaliskuussa 2026.
Toinen tärkeä näkökulma tulee terveyspuolelta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ympäristöterveyden ylilääkäri Antti Hyvärinen korostaa, että lievät oireet, kuten silmien ärsytys tai päänsärky, eivät ole pikkujuttuja vaan ne kannattaa selvittää. ”Sisäilmaperäisten oireiden hoito on monta kertaa kalliimpaa kuin kerralla tehty kunnollinen mittaus ja remontti”, Hyvärinen toteaa Duodecim-lehden artikkelissa toukokuussa 2026. HUS suosittelee, että jokainen perhe mittaa sisäilman vähintään kerran kahdessa vuodessa.
Rakennusteollisuus RT:n tutkimusjohtaja Jari Mäkelä ennustaa, että sisäilman laatu 2026 -säädökset luovat lähivuosina jopa 8 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Suurin osa rekrytoinneista on ilmanvaihtosuunnittelijoita, kosteusmittausasentajia ja AI-pohjaisten IAQ-järjestelmien ohjelmoijia. ”Tämä on toinen vihreä siirtymä – ja se tapahtuu nopeammin kuin energiamurros”, Mäkelä sanoo.
Yleisimmät virheet kotimittauksissa
Kotimittauksilla on yksi heikkous: ne tuottavat dataa, jota harva osaa tulkita. Tampereen Sisäilma-Summitin yhteydessä julkaistiin huhtikuussa 2026 lista kymmenestä yleisimmästä virheestä, joita kuluttajat tekevät. Listan kärjessä on mittarin sijoittaminen ilmanvaihtoventtiilin alapuolelle – tällöin laite mittaa ulkoilmaa eikä huoneilmaa. Toinen yleinen virhe on mittaaminen vain yhden vuorokauden ajan ja johtopäätösten vetäminen yhdestä huipusta.
- Mittarin sijoitus ilmanvaihtoventtiilin alle
- Liian lyhyt mittausaika (alle 7 vuorokautta)
- Talvi- ja kesäkauden vertailematta jättäminen
- Hetkellisten piikkien tulkitseminen kroonisina ongelmina
- Kosteusprosentin lukeminen ottamatta huomioon lämpötilaa
- Radonin mittaaminen kesällä, kun ilmanvaihto on auki
- Anturin kalibroinnin laiminlyönti
- Mittaaminen vain yhdessä huoneessa
- Ilmanpuhdistimen käyttäminen mittauksen aikana
- Tulosten vertailu vääriin raja-arvoihin (esim. toimisto vs. asunto)
Tulevaisuusnäkymät 2027–2030
Sisäilmasääntely on vasta alussa. Vuonna 2027 RakMK E1 -laajennus tuo pakollisen mittauksen kaikkiin yli kymmenen vuotta vanhoihin taloyhtiöihin viiden vuoden välein. Vuonna 2028 EU:n indoor air -direktiivin toinen vaihe pakottaa jäsenmaat sitouttamaan reaaliaikaisen mittausdatan keskitettyihin viranomaisrekistereihin. Tämä avaa tietä tutkimukselle, mutta nostaa myös huolta yksityisyydestä.
Vuoteen 2030 mennessä ennustetaan, että suomalaisissa kodeissa on keskimäärin 6–8 sisäilma-anturia – nyt määrä on alle yksi. Lisäksi tekoäly tulee säätämään ilmanvaihtoa ja lämmitystä reaaliaikaisesti ennusteiden perusteella. McKinseyn keväällä 2026 julkaiseman skenaarion mukaan koko Euroopan IAQ-markkina nousee 78 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä, ja pohjoismaisten valmistajien osuus voi olla jopa 15 prosenttia.
On myös syytä pohtia, mihin reaaliaikaisen IAQ-datan käyttöoikeudet menevät. Anturit ovat verkkoon kytkettyjä, ja niiden tuottama data on arkaluonteista. Tietoturvan rooli tulee korostumaan – mm. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi maaliskuussa 2026 ohjeistuksen, jossa suositellaan paikallista tietojen säilyttämistä ja end-to-end-salausta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuluttajan kannattaa suosia Matter-pohjaisia laitteita, joissa data ei lähde Yhdysvaltoihin tai Aasiaan.
Käytännön muistilista kesäkuulle 2026
Jos haluat ennakoida heinäkuun 2026 voimaantulon ennen kuin järjestelmät ruuhkautuvat, kannattaa toimia jo nyt. Alla oleva muistilista on hyväksi havaittu järjestys – se etenee halvimmasta ja nopeimmasta toimenpiteestä kalliimpaan.
- Hanki kuluttajatason IAQ-mittari (Airthings, Netatmo tai SAFERA)
- Mittaa makuuhuoneen ja olohuoneen ilma 30 vuorokautta
- Tilaa radonmittaus, jos asut pientalossa tai pohjakerroksessa
- Vaihda ilmanvaihtokoneen suodatin ja säädä virtaukset
- Hae ARA-tukea ennen syyskuuta 2026, kun budjetti vielä riittää
- Pyydä taloyhtiötä tilaamaan ulkopuolinen IAQ-katselmus
- Päivitä kotivakuutus ja kysy IAQ-alennusta
- Sijoita kasveihin, mutta älä korvaa niillä ilmanvaihtoa
- Tallenna mittaushistoria pilveen tai paikallisesti vähintään 3 vuotta
- Seuraa Motivan ja STUKin julkaisuja säännöllisesti
Yhteenveto – sisäilman laatu 2026 on enemmän kuin trendi
Suomi astuu 1. heinäkuuta 2026 uuteen aikaan, jossa sisäilman laatu 2026 ei ole enää harrastajien intohimo vaan lakisääteinen velvoite. Sääntelyn tausta on aito: 1,2 miljoonaa suomalaista asuu kosteusvaurioituneessa kodissa, lasten astma kasvaa, ja Kelan mukaan jopa 35 prosenttia sairauspoissaoloista liittyy huonoon sisäilmaan. Onneksi tekninen ratkaisu on käden ulottuvilla – mittarit maksavat alle 350 euroa, ARA-tuet kattavat puolet remonteista ja Matter-yhteensopiva älykoti pitää ilman puhtaana automaattisesti.
Olipa kotisi sitten Helsingin 1970-luvun kerrostalossa, Espoon omakotitalossa tai Lapin mökissä, sisäilman parantaminen on todennäköisesti vuosikymmenen tuottoisin terveysinvestointi. Kun mittaat, säädät, korjaat ja seuraat, voitat kolmesti: terveytenä, energialaskussa ja asunnon arvossa. Ennen kuin RakMK E1/2026 astuu täysillä voimaan, hyödynnä kevään 2026 vielä avoimet tuet ja nopeammat asennusajat. Pohjoismainen sisäilmamuutos on käynnistynyt – ja Suomi on sen kärjessä.
Lisätietoa ja viranomaislähteet
Halutessasi syventää tietämystäsi suosittelemme seuraavia virallisia lähteitä:
- Ympäristöministeriö – RakMK E1/2026 -dokumentit ja virallinen ohjeistus
- THL Sisäilmatutkimus 2026 – tutkimusraportit ja tilastot
- STUK – radonkartta ja kotitestausohjeet
- ARA – tuet ja hakemuskaavakkeet sisäilmaremontteihin
- Motiva – energiatehokkuus ja ilmanvaihdon säätöoppaat
Aiheeseen liittyvää – lue myös
- Luo kodistasi onnellisempi paikka – valitse oikea huonekasvi – syvempi katsaus kasvien rooliin sisäilman parantamisessa
- Luontoystävällisen paratiisin salaisuudet – biophilic-suunnittelu mökille ja pihalle
- Sydänsairas liikunta – kuinka se parantaa elämänlaatua – sisäilman vaikutus sydän- ja verisuoniterveyteen
- TSW-ihottuma ja iho-oireet – kun sisäilman epäpuhtaudet näkyvät iholla
- Suojautuminen uuden ajan kyberuhkilta – älykodin anturien tietoturva
- Palvelunestohyökkäykset ja digitaalinen turvallisuus – pilvipalveluiden riskit IAQ-laitteissa
- Muotovaahdon ja takkujen taistelussa ratkaisu – kemikaalipäästöt kotona
Artikkeli on päivitetty 14. toukokuuta 2026. Tiedot perustuvat ympäristöministeriön, THL:n, STUKin, ARAn ja Motivan julkaisuihin sekä Tampereen 2026 Sisäilma-Summitissa esitettyihin tutkimustuloksiin. Sisältö on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa ammattilaisten arviota omasta kodista.
