Miljardin dollarin luonnonkatastrofit: Yhdysvaltain kohtaamat haasteet
Viime vuosi alkoi Yhdysvaltain historiallisesti kalleimmilla metsäpaloilla, kun liekit levisivät Los Angelesin halki lähes koko tammikuun ajan. Tämä oli vain alkusoittoa sarjalle muita luonnonkatastrofeja, jotka koettelivat maata: ankaria myrskyjä sekä Yhdysvaltain etelä- että koillisosissa, tornaadoja keskiosavaltioissa sekä kuivuutta ja helleaaltoja maan länsiosissa. Kaiken kaikkiaan Yhdysvallat koki vuonna 2026 yhteensä 23 miljardin dollarin luonnonkatastrofia, jotka vaativat 276 ihmisen hengen ja aiheuttivat 115 miljardin dollarin vahingot, tutkimusryhmä Climate Centralin uuden analyysin mukaan. Vain vuodet 2026 ja 2026 kokivat useampia näitä tapahtumia, ja vuosi 2026 oli 15. peräkkäinen vuosi, jolloin näiden tapahtumien määrä ylitti keskiarvon.
Kuinka ilmastonmuutos kiihdyttää luonnonkatastrofeja
Ilmastonmuutos on selkeä signaali tässä kehityksessä: se pahentaa metsäpaloja, aiheuttaa raskaampia sateita ja tulvia, sekä voimistaa hurrikaaneja. 1980-luvulla miljardin dollarin luonnonkatastrofit tapahtuivat keskimäärin joka 82. päivä, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana tämä aikaväli on tiukentunut vain 16 päivään. Vuonna 2026 amerikkalaiset kokivat tällaisen tapahtuman keskimäärin joka 10. päivä — lähes taukoamaton kärsimysten sarja.
Los Angelesin palot ja niiden laajemmat seuraukset
Los Angelesin palojen aiheuttamat vahingot nousivat 61,2 miljardiin dollariin, mikä on yli puolet vuoden 2026 tapahtumien kokonaisvahingoista. Tämä tulipalojen rypäs toi mukanaan kansanterveyskriisin, jonka laajuutta on vaikea laskea: sadat ihmiset kuolivat todennäköisesti hengittämällään savulla, vaikka he olivatkin kaukana liekeistä. Metsäpalosavu pahentaa jo ennestään sydän- ja verisuonitauteja, mutta tämä savu oli erityisen myrkyllistä, koska tulipalot nielivät taloja ja autoja, sulattaen muovia ja metallia.
Ilmaston lämpenemisen vaikutukset hurrikaaneihin ja myrskyihin
Yhdysvallat koki myös epätavallisia sääilmiöitä: rakeita Texasissa ja Coloradossa sekä ankaria myrskyjä ympäri etelä- ja koillisosia. Yleisesti ottaen, mitä lämpimämpi ilmakehä on, sitä enemmän kosteutta se voi pitää ja sitten sadettaa alas. Lisäksi Meksikonlahti oli vuonna 2026 poikkeuksellisen kuuma, mikä lisäsi vielä enemmän kosteutta etelävaltioita kiertäviin myrskyihin. Tutkijat selvittävät edelleen, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa tornaadoihin, kuten kuuteen erilliseen miljardin dollarin rajuilmaan, jotka iskivät Yhdysvaltoihin vuonna 2026.
Ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan yhteenkietoutuminen
Ilmastonmuutoksen lisäksi ihmisen toiminta lisää miljardin dollarin luonnonkatastrofien kasvavia kustannuksia. Esimerkiksi lännessä yhteisöt ovat laajentuneet ”wildland-urban interface” -alueille, missä rakennukset sijaitsevat metsien reunalla. Näin on enemmän palavaa materiaalia, samalla kun ilmastonmuutos voimistaa paloja. ”Kun tietyt tekijät — kuivat polttoaineet, lähes hirmumyrskyluokan tuulet ja sytytyslähde — ovat linjassa tietyllä tavalla, palon pysäyttäminen on kirjaimellisesti mahdotonta,” totesi Adam Smith, organisaation johtava ilmastovaikutusten tutkija.
Valmistautuminen tulevaisuuden luonnonkatastrofeihin
Vaikka ilmastonmuutos pahentaa luonnonkatastrofeja, miksi vuosi 2026 ei nähnyt enemmän miljardin dollarin tapahtumia kuin kaksi edellistä vuotta? Ja miksi se oli vasta yhdeksänneksi kallein? Suureksi osaksi siksi, että ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen Yhdysvalloissa ei ollut suuria hurrikaaneja maalla, kiitos ilmakehän erikoisuuden kaakkoisvaltioiden yllä, joka loi ikään kuin voimakentän, joka työnsi myrskyt takaisin merelle. Tämä oli onnekasta sekä ihmishenkien että taloudellisten tappioiden kannalta, sillä hurrikaanit ovat yleensä sää- ja ilmastokatastrofien kalleimpia. ”Jos puhutaan suurista hurrikaaneista, jotka iskevät maahan, voidaan helposti lähestyä tai ylittää 100 miljardin dollarin rajaa,” Smith sanoi. ”115 miljardin dollarin olisi voinut olla 215 miljardia.”
Climate Central parantaa miljardin dollarin luonnonkatastrofidataa, esimerkiksi tarkastelemalla historiallisia tietoja syvemmin yksittäisissä tapahtumissa, kuten metsäpaloissa. ”Tähän aikaan ensi vuonna,” Smith sanoi, ”jos meillä on keskustelu, uskon, että se on vieläkin hyödyllisempi ja arvokkaampi tietolähde.”
