Ikääntyvien turvatekniikan hinta ja tuet: Kela, kunta ja kustannukset

Suomessa noin 91 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona – luku, joka kertoo sekä hoidon tavoitteesta että tarpeesta toimivalle turvatekniikalle (THL kotihoitotilasto 2023). Silti yhä useampi ikääntynyt tai hänen omaisensa ihmettelee, kuka oikein maksaa turvapuhelimen, GPS-paikantimen tai kaatumishälyttimen: kunta, Kela vai itse? Vastaus riippuu asuinalueesta, tuloista ja palveluista – mutta oikeilla tiedoilla kulut voi usein painaa merkittävästi alas.

Turvatekniikan hintataso Suomessa 2024–2026

Turvatekniikan hinnat vaihtelevat laitteen tyypin, palvelupaketin ja hankintakanavan mukaan. Yksityisasiakkaana hankit laitteen ja monitorointipalvelun suoraan valmistajalta tai palveluntarjoajalta, kun taas kotihoitoasiakkaana saat palvelun hyvinvointialueesi kautta yleensä selvästi edullisemmin.

Perinteinen turvapuhelin – laite, josta yhdellä painalluksella saa yhteyden hälytyskeskukseen – maksaa yksityisasiakkaalle 25–60 euroa kuukaudessa. Hinnoitteluun sisältyy tavallisesti laitteen vuokra, 24/7-hälytyskeskuspalvelu ja perushuolto. Asennusmaksu on 0–100 euroa. Tunnettuja palveluntarjoajia Suomessa ovat Falck Safety Services, Medilab Oy, Vivago ja Attendo.

Turvaranneke GPS-seurannalla ja kaatumistunnistuksella maksaa laitteena 150–400 euroa kertaluonteisesti, minkä lisäksi SIM-kortti ja monitorointipalvelu lisäävät 15–35 euroa kuukaudessa. Suomalainen Everon Oy on yksi keskeisistä toimijoista pohjoismaisten tuotteidensa OmniCare-alustoineen; myös Doro ja Carephone ovat yleisiä markkinoilla.

Mitä Kela korvaa – ja mitä ei?

Monella on epäkäsitys siitä, kattaako Kela turvapuhelimen tai GPS-paikantimen. Totuus on selvä: Kela ei luokittele turvapuhelinta tai turvaranneketta lääkinnälliseksi apuvälineeksi, eikä siten maksa suoraa korvausta näistä laitteista. Kelan korvauspiiriin kuuluvat apuvälineet on rajattu terveydenhuollon lähetteellä määrättyihin lääkinnällisiin apuvälineisiin.

Epäsuoraa tukea on kuitenkin saatavilla vammaistuen kautta. Vammaistuki yli 16-vuotiaille (Kelan Dnro 7/2024 mukaiset tasot vuodesta 2024) maksetaan kolmessa portaassa:

• Perusvammaistuki: 103,29 €/kk – myönnetään, kun toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan
• Korotettu vammaistuki: 241,06 €/kk – merkittävä toimintakyvyn haitta ja avun tarve
• Ylin vammaistuki: 467,97 €/kk – jatkuva ympärivuorokautinen avun tarve

Nämä summat eivät ole korvamerkittyjä turvatekniikkaan, mutta ne lisäävät ikääntyneen käytettävissä olevia varoja ja helpottavat laitteiden hankintaa. Vammaistuen hakeminen kannattaa erityisesti silloin, kun toimintakyky on heikentynyt merkittävästi – hakemus tehdään Kelan sähköisessä asiointipalvelussa tai paperilla.

Hyvinvointialueen rooli: kuka saa maksuttoman turvapuhelimen?

Vuoden 2023 alusta Suomessa toimivat 21 hyvinvointialuetta ovat nyt päävastuussa kotihoidosta ja siihen liittyvästä turvatekniikasta. Käytännössä kotihoitoasiakkaat saavat turvapuhelimen usein joko ilmaiseksi tai selvästi markkinahintaa edullisemmin – tuloperusteisten asiakasmaksujen mukaan.

Asiakkaan maksu määräytyy asiakasmaksulain (734/1992 ja sen 2022 muutokset) mukaan tulojen perusteella. Esimerkiksi henkilö, jonka kuukausitulot ovat noin 900 euroa (takuueläke), voi maksaa kotihoidon kokonaispaketista – turvapuhelin mukaan lukien – vain 0–20 euroa kuukaudessa. Korkeampituloiselle maksu lähenee yksityistä markkinahintaa.

Palveluseteli (palvelusetelilaki 569/2009) on toinen väylä: noin 12 hyvinvointialuetta 21:stä tarjosi vuonna 2024 palveluseteleitä, joilla voi hankkia turvallisuuspalveluja hyväksytyiltä yksityisiltä palveluntarjoajilta. Setelin arvo vaihtelee 15–40 euroon kuukaudessa alueesta riippuen. Tarkista oman alueesi tilanne suoraan hyvinvointialueesi verkkosivuilta tai sosiaalitoimistosta. (THL Palveluseteliselvitys 2/2024)

Kotihoidon asiakkaana turvapuhelimen kuukausimaksu voi olla kymmenesosa yksityisasiakkaan hinnasta – oman hyvinvointialueen palvelujen selvittäminen on tärkein ensimmäinen askel.

Palveluseteli, STEA-rahoitus ja muut tukimuodot

Kuntien ja hyvinvointialueiden tukien lisäksi ikääntyneelle tai hänen omaiselleen voi löytyä rahoitusta muista lähteistä.

STEA-rahoitus järjestöille: STEA (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) jakoi vuonna 2023 yhteensä noin 390 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysjärjestöille. Osa näistä varoista kohdistuu hankkeisiin, joissa turvatekniikkaa jaetaan tai lainataan pienituloisille ikääntyneille. Vanhustyön Keskusliitto, Muistiliitto ja paikalliset eläkeläisjärjestöt ovat toteuttaneet tällaisia hankkeita. Kysy omasta kunnastasi tai paikallisesta vanhusneuvostosta aktiivisista hankkeista.

Vakuutusyhtiöt: Jotkin tapaturma- ja henkilövakuutukset kattavat kaatumisesta aiheutuvia kustannuksia, vaikka itse hälytintä harvemmin korvataan ennaltaehkäisevänä laitteena. Tarkista oman vakuutuksesi ehdot.

Verotus: Kotitalousvähennys (kotitalousvähennys) ei suoraan koske turvalaitteen hankintaa, mutta jos turvapuhelinpalvelu hankitaan osana laajempaa kotihoidon tukipalvelua, jossa on henkilötyötä, osa kustannuksista voi olla vähennettyä. Tarkista Verohallinnon ohjeistus ajantasaisesti.

Vertailu: hinta ja tuet laitetyypeittäin

Laitteiden väliset hintaerot ovat merkittäviä. Alla oleva taulukko kokoaa keskeisimmät tuotteet ja rahoitusvaihtoehdot yhdelle silmäykselle. Laitevertailua syventää artikkeli Turvapuhelin vai turvaranneke vai älykello? Vertailu ikääntyvän tarpeisiin.

Muistisairaiden GPS-paikantimesta löydät lisätietoa artikkelista GPS-paikannin muistisairaalle: eksymisen ehkäisy ja käyttö, ja kaatumishälyttimistä tarkemmin Kaatumishälytin senioreille: turvallisuus ja teknologia.

Hyvinvointialueuudistus 2023 ja alueelliset erot

Vuoden 2023 alusta voimaan tullut hyvinvointialueuudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu 293 kunnalta 21 hyvinvointialueelle. Muutos tarkoitti käytännössä myös turvapuhelinjärjestelmien uudelleenkilpailutusta ja palvelumallien yhdenmukaistamista – prosessi, joka aiheutti väliaikaista vaihtelua palvelujen saatavuudessa.

Vuosina 2024–2025 monet hyvinvointialueet kamppailivat merkittävien budjettivajeiden kanssa. Kuntaliitto raportoi, että enemmistö alueista joutui arvioimaan uudelleen kotihoidon palvelujen laajuutta. Käytännössä tämä tarkoitti joillakin alueilla sitä, että turvapuhelimen saaminen kotihoidon palveluna vaatii nyt korkeampaa hoidon tarvetta kuin aiemmin. Esimerkiksi Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla toteutettiin leikkauksia.

Toisaalta jotkut alueet, kuten Helsingin seudun HUS/HyVi-alue, säilyttivät tai laajensivat turvapuhelinpalveluja kotihoidon asiakkaille. Alueelliset erot ovat tällä hetkellä Suomessa merkittäviä. Tärkein käytännön neuvo: selvitä oman hyvinvointialueesi senhetkinen tilanne suoraan alueen sosiaalitoimistolta tai kotihoidon ohjaajalta.

Myös analogisen puhelinverkon (PSTN) alasajo vuosina 2024–2025 pakotti kaikkien vanhojen analogisten turvapuhelinlaitteiden vaihtamisen 4G/IP-pohjaisiin laitteisiin. Päivitys koitui osin hyvinvointialueiden, osin palveluntarjoajien ja osin yksityisten asiakkaiden maksettavaksi. Uudet 4G-pohjaiset laitteet tarjoavat parempia ominaisuuksia – kaksisuuntainen ääni, GPS-paikannus, paikannushistoria – mutta voivat alkuvaiheessa olla vanhoja analogilaitteita kalliimpia.

Analoginen puhelinverkko on poissa – kaikki uudet turvapuhelinratkaisut toimivat 4G- tai IP-yhteyden varassa. Tarkista, onko kotonasi riittävä 4G-kuuluvuus ennen laitehankintaa.

Pohjoismainen vertailu: Ruotsi ja Tanska edellä

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on hieman jäljessä naapureistaan turvatekniikan tukijärjestelmissä. Ruotsissa Sveriges Kommuner och Regioner (SKR) on laatinut kansallisen välfärdsteknik-strategian, johon sisältyy standardoitu hankintamalli ja velvoite tarjota digitaalisia turvahälyttimiä (trygghetslarm) kaikille kotihoidon asiakkaille. Digitaalisten hälyttimien käyttöönotto kotihoidossa oli Ruotsissa noin 65–70 prosenttia vuoden 2023 loppuun mennessä, kun Suomessa vastaava osuus oli arviolta 40–50 prosenttia (Pohjoismainen neuvosto, Welfare Technology in the Nordic Countries 2023).

Tanskassa hyvinvointiteknologiaan panostaminen on ollut kansallinen strateginen valinta jo vuosia. Tanskalainen malli perustuu vahvaan kuntien väliseen yhteistyöhön ja standardoituihin laitteisiin, mikä pienentää yksikkökustannuksia. Suomessa siirtyminen yhtenäisempään järjestelmään on alkanut hyvinvointialueuudistuksen myötä, mutta kansallinen ohjaus on edelleen kevyempää kuin Ruotsissa tai Tanskassa.

Etäseurannasta ja hyvinvointisensoreista löydät tarkempaa vertailutietoa artikkelista Etäseuranta ja hyvinvointisensorit kotona: käytännön opas.

Tilastoja ikääntyvien kotona asumisesta ja turvatekniikan tarpeesta

Turvatekniikan tukijärjestelmiä on helpompi ymmärtää, kun tietää kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Tilastokeskuksen väestötilaston (2024) mukaan Suomessa oli vuonna 2023 noin 1,16 miljoonaa yli 65-vuotiasta, mikä vastaa 21 prosenttia väestöstä. Heistä lähes kaikki – noin 91–92 prosenttia yli 75-vuotiaista – asuu kotona eikä laitoshoidossa.

THL:n kotihoitotilaston marraskuun 2023 laskennan mukaan säännöllisen kotihoidon piirissä oli tuolloin noin 73 500 asiakasta. Nämä ovat henkilöitä, jotka saavat turvapuhelimen ja muun turvatekniikan todennäköisimmin osana palvelua. Loppujen lopuksi suurin ryhmä – kotona asuvat, mutta ei vielä kotihoidon piirissä olevat ikääntyneet – hankkii turvatekniikan pääasiassa yksityisesti tai omaisten avustuksella.

Käytännön hakuohjeet: mistä tuki haetaan?

Tukien hakeminen on helpointa hahmottaa vaiheistettuna prosessina. Alla on suositeltu järjestys, jota noudattamalla löydät sopivimman ratkaisun ja maksimoit mahdolliset tuet.

1. Ota yhteyttä hyvinvointialueesi kotihoitoon tai sosiaalitoimistoon. Pyydä palvelutarpeen arviointi (palvelutarpeen arviointi on lakisääteinen oikeus, Vanhuspalvelulaki 980/2012). Arvioinnissa selvitetään, onko oikeus kotihoidon tukipalveluihin – ja siten mahdollisesti subventoituun turvapuhelimeen.
2. Selvitä palvelusetelitilanne alueellasi. Jos alueellasi on palveluseteli turvallisuuspalveluihin, voit valita itse palveluntarjoajan. Kysy sosiaalitoimistosta tai tarkista hyvinvointialueesi verkkosivuilta.
3. Hae Kelan vammaistukea, jos toimintakyky on heikentynyt merkittävästi vähintään vuoden ajan. Hakemus osoitteessa kela.fi/vammaistuki-yli-16-vuotiaille. Liitä mukaan lääkärinlausunto.
4. Kysele järjestöistä ja hankkeista. Vanhustyön Keskusliitto, Muistiliitto ja paikalliset eläkeläisyhdistykset voivat tietää alueellisista hankkeista, joissa turvatekniikkaa lainataan tai jaetaan edullisesti.
5. Vertaile yksityisiä palveluntarjoajia, jos tukia ei ole saatavilla tai ne eivät riitä. Pyydä tarjous vähintään kolmelta toimijalta: esimerkiksi Falck Safety Services, Medilab Oy ja Vivago tarjoavat vertailukelpoisia paketteja.

Turvapuhelinpalveluista kokonaisuutena löydät tietoa artikkelista Turvapuhelin ikääntyville: miten se toimii ja kenelle se sopii. Yleiskatsaus ikääntyvien kotona asumisen turvateknologiaan löytyy pääartikkelistamme Ikääntyvien turvatekniikka: älykoti ja itsenäinen asuminen.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka maksaa turvapuhelimen – kunta, Kela vai itse?

Vastaus riippuu tilanteestasi. Jos olet kotihoidon asiakas, hyvinvointialueesi järjestää turvapuhelimen yleensä osana kotihoitopakettia, ja hinta määräytyy tulojen mukaan – parhaimmillaan maksat 0–15 euroa kuukaudessa. Kela ei maksa turvapuhelinta suoraan, mutta vammaistuki (103–467 €/kk) on käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen, turvatekniikka mukaan lukien. Jos et kuulu kotihoidon piiriin, ostat tai vuokraat laitteen yksityiseltä palveluntarjoajalta yleensä 25–60 eurolla kuukaudessa. Ensimmäinen askel on aina selvittää oman hyvinvointialueesi tilanne.

Saako GPS-paikantimeen tai turvarannekkeeseen tukea?

GPS-paikannin ja turvaranneke jäävät useimmilla hyvinvointialueilla kotihoidon peruspalvelun ulkopuolelle, joten tuki on harvinaisempaa kuin perusturvapuhelimelle. Muistiliitto on todennut teknologiakatsauksissaan, että valtaosa Suomen kunnista ei kata GPS-paikanninta peruspalveluna. Kelan vammaistuki on epäsuora keino: se ei ole korvamerkittyä rahaa, mutta se kasvattaa käytettävissä olevia varoja. Joillakin alueilla palveluseteli voi kattaa GPS-ranneketta sisältävän palvelun – tarkista oman alueesi tilanne. Erillisiä GPS-paikantimia muistisairaille löydät GPS-paikannin muistisairaalle -artikkelista.

Miten haen palvelutarpeen arviointia?

Palvelutarpeen arviointi on lakisääteinen oikeus kaikille yli 75-vuotiaille sekä nuoremmille henkilöille, joiden toimintakyky on merkittävästi heikentynyt (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 15 §). Arvioinnin käynnistät ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueesi kotihoitoon, sosiaaliasemalle tai ikäihmisten neuvontapisteeseen. Pyyntö voidaan tehdä itse, omaisen tai lääkärin toimesta. Palvelutarpeen arviointi on tehtävä seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Arvioinnissa käydään läpi arjen toimintakyky, asumisturvallisuus ja mahdollinen turvatekniikan tarve.

Onko älykellon terveys- ja turvallisuustoiminnot korvattavissa?

Kuluttajaelektroniikka, kuten Apple Watch tai Samsung Galaxy Watch, ei kuulu julkisen sektorin tukijärjestelmien piiriin – ne ovat tavallisia kuluttajatuotteita, ei rekisteröityjä lääkinnällisiä apuvälineitä tai turvahälyttimiä. Kela tai hyvinvointialueet eivät korvaa niitä. Toisaalta senioreille erityisesti suunnitellut älykellon kaltaiset turvalaitteet, kuten Vivagon tai Carehousen tuotteet, voivat kuulua hyvinvointialueen palvelupalettiin, jos ne täyttävät alueen teknologiakriteerit. Älykellon mahdollisuuksista senioreille löytyy lisää Älykello senioreille -artikkelista.

Kuinka suuri on alueellinen ero turvapuhelinpalveluissa?

Erot ovat tällä hetkellä merkittäviä. Hyvinvointialueuudistus 2023 yhtenäisti hallintoa, mutta palvelutasot vaihtelevat edelleen suuresti: osa alueista tarjoaa turvapuhelimen kaikille kotihoidon asiakkaille ilmaiseksi, toiset ovat kaventaneet kriteereitä budjettipaineiden vuoksi. Vuosina 2024–2025 ainakin kymmenen hyvinvointialuetta ilmoitti leikkauksista kotihoidon palveluihin. Paras tapa selvittää oma tilanteesi on kysyä suoraan alueesi kotihoitotiimiltä tai sosiaalitoimistolta – yleinen verkkosivu ei aina vastaa ajantasaiseen käytäntöön.

Voiko omainen hakea tukia ikääntyvän puolesta?

Kyllä. Sekä Kelan vammaistukea että hyvinvointialueen palvelutarpeen arviointia voi käynnistää omainen, edunvalvoja tai muu läheinen. Kelan hakemukseen tarvitaan valtuutus tai edunvalvontavaltakirja, jos hakija toimii toisen puolesta. Hyvinvointialueelle yhteydenoton voi tehdä kuka tahansa, vaikka lopullinen palvelupäätös tehdään asiakkaalle itselleen. Muista, että muistisairaan oikeusturva edellyttää, että hän on aina tietoinen hakemuksista – tai että on nimetty laillinen edunvalvoja.

Mitä tapahtuu, jos en saa tukea – onko yksityinen palvelu silti hyvä sijoitus?

Useimmissa tapauksissa kyllä. Kun vertaa turvapuhelimen kuukausimaksua (25–60 €) yhden sairaalayön hintaan (usein satoja euroja), lasku on selvä. THL:n laskelmien mukaan kaatumistapaturmat aiheuttavat yli 400 miljoonan euron vuosikustannukset terveydenhuollolle – ja yksittäiselle perheelle yksi sairaalareissu voi tarkoittaa pitkää toipumisaikaa ja merkittäviä epäsuoria kustannuksia. Turvapuhelin tai kaatumishälytin ei estä kaikkia tapaturmia, mutta nopea apu voi merkittävästi parantaa ennustetta. Lue lisää kustannus-hyötynäkökulmasta artikkelista Turvatekniikka kotona asumisen tueksi – hyödyt ikääntyville.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Ikääntyvien turvatekniikka: älykoti ja itsenäinen asuminen (Pääartikkeli)
• Älykello senioreille: terveysseuranta, hälytykset ja parhaat käytännöt
• Etäseuranta ja hyvinvointisensorit kotona: käytännön opas
• GPS-paikannin muistisairaalle: eksymisen ehkäisy ja käyttö
• Ikääntyvien turvateknologia: opas kotona asumisen turvaamiseen
• Kaatumishälytin senioreille: turvallisuus ja teknologia
• Turvapuhelin ikääntyville: miten se toimii ja kenelle se sopii
• Turvapuhelin vai turvaranneke vai älykello? Vertailu ikääntyvän tarpeisiin
• Turvatekniikka kotona asumisen tueksi – hyödyt ikääntyville

Lähteet

• Kela – Vammaistuki yli 16-vuotiaille, tukitasot 2024: https://www.kela.fi/vammaistuki-yli-16-vuotiaille
• THL – Kotihoidon asiakkaat -tilasto 2023: https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/ikaantyneet/kotihoidon-asiakkaat
• THL – Kaatumisten ehkäisy -raportti 2021/2024: https://thl.fi/fi/web/tapaturmat-ja-varkaudet/iakkaat/iakkaiden-tapaturmien-ehkaisy/kaatumisten-ehkaisy
• STM – Iäkkäiden hoito ja asiakasmaksut: https://stm.fi/ikaantyneiden-hoito
• STEA – Avustuspäätökset 2023: https://avustukset.stea.fi
• Tilastokeskus – Väestötilasto 2024: https://stat.fi/tilasto/vaerak
• Muistiliitto – Apuvälineet ja teknologia muistisairaille: https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/apuvalineet-ja-teknologia
• Pohjoismainen neuvosto – Welfare Technology in the Nordic Countries 2023: https://www.norden.org/en/publication/welfare-technology-nordic-countries
• EU tekoälylaki (AI Act) 2024/1689: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:32024R1689

Työhuoneen turvallisuus: Etätyön tietoturva ja älylaitteet 2026