Radon on näkymätön kaasu, joka kertyy suomalaisiin omakotitaloihin maan alla olevista kivilajeista – ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) aineiston mukaan joka neljännessä tutkitussa suomalaisessa pientalossa radonpitoisuus ylittää viitearvon 300 Bq/m³. Radonimuri on yksi tuloksiltaan parhaista korjausmenetelmistä: STUKin julkaiseman tutkimusaineiston mukaan oikein mitoitettu radonimuri pienentää pitoisuutta tyypillisesti 50–90 prosenttia. Tässä vertailuartikkelissa käymme läpi, miten radonimuri toimii, kenelle se sopii, mitä maksaa ja kuinka Ecostar-tyyppinen radonimuri pärjää verrattuna muihin markkinoilla oleviin vaihtoehtoihin.
Mikä on radonimuri ja miten se toimii?
Radonimuri on koneellinen poistolaite, joka asennetaan alapohjan alle tai sokkelin läpi. Laite luo alipaineistuksen maaperäkerrokseen, jolloin radonpitoinen ilma johdetaan puhaltimen avulla ulos rakennuksen ulkopuolelle eikä se pääse nousemaan lattiarakenteiden halkeamien tai läpivientien kautta asuintilaan. Toimintaperiaate on tunnettu ja hyvin dokumentoitu: Wikipedian radonimuri-artikkeli sekä STUKin laajat korjausoppaat käyttävät tätä samaa kuvausta.
Laite koostuu yleensä putkistosta, siipipyöräpuhaltimesta ja ulospuhallusaukosta. Putki porataan joko lattian läpi tai sokkelin sivuun, ja puhallinyksikkö voidaan sijoittaa alapohjan tilaan, tekniseen tilaan tai ulkoseinälle. Sähkönkulutus on tavallisesti 20–80 wattia mallista ja mitoituksesta riippuen, mikä tekee siitä jatkuvakäyttöisenä kohtuullisen edullisen kuluerän.
Ecostar radonimuri: ominaisuudet ja tekniset tiedot
Ecostar on suomalaiseen pientalorakentamiseen suunnattu radonimuri, jota markkinoidaan suomalaisten erityisolosuhteiden – routivan maan, kylmien talvien ja kirjavien perustusmallien – huomioon ottavana ratkaisuna. Laitteen ydinkomponentti on siipipyöräpuhallin, jonka teho ja virtaama määrittävät kuinka laajalle alueelle alipaine leviää alapohjan alla.
Alla oleva taulukko kokoaa Ecostar-tyyppisen radonimurin tekniset perustiedot sekä STUKin aineistoon perustuvat vertailuarvot muille Suomessa yleisesti käytetyille korjausmenetelmille. Huomaa, että yksittäisten laitemallien tarkka hyötysuhde vaihtelee kohteen rakennetyypistä ja alapohjan tiiveydestä riippuen.
| Ominaisuus | Ecostar radonimuri | Radonkaivo | Ryömintätilan tuuletus |
|---|---|---|---|
| Toimintaperiaate | Alapohjan alipaineistus, lattia- tai sokkeliasennus | Kaivo maahan, imu laajemmalta alueelta | Koneellinen tai painovoimainen ilmavirtaus |
| Tyypillinen alenema | 50–90 % (STUK) | 75–95 % (STUK) | 30–80 % (taloon.com) |
| Paras rakennetyyppi | Yhtenäinen betoninen alapohja | Hiushalkeillut tai epätasaiset pohjat | Rossipohja / ryömintätila |
| Asennuksen monimutkaisuus | Kohtalainen, ammattilainen suositeltava | Vaatii maakaivotyön | Usein yksinkertaisempi |
| Kustannusarvio | 1 000–2 000 € (STUK) | Yleensä korkeampi | Vaihtelee laajasti |
| Sähkönkulutus | 20–80 W jatkuvasti | Vastaava | Vähäinen tai ei lainkaan |
| Huoltotarve | Suodatin tai puhallin tarkistus 2–5 v välein | Harvoin | Ritilöiden puhdistus |
Radonimurin historia ja kehitys Suomessa
Radonin terveysvaikutukset tunnistettiin Suomessa jo 1980-luvun lopulla, kun STUK alkoi systemaattisesti mitata asuntojen sisäilman radonpitoisuuksia. Suomi osoittautui yhdeksi Euroopan radoniongelmaisimmista maista johtuen granittipohjaisesta kallioperästä ja tiheästä pientalokannasta, jonka perustukset ovat suorassa kosketuksessa maaperään.
Ensimmäiset radonkorjausoppaat laati STUK 1990-luvun alussa, ja alapohjan alipaineistaminen eli radonimuritekniikka vakiintui nopeasti yhdeksi suosituimmista menetelmistä. STUKin tutkimusaineisto asuntojen radonkorjauksesta (julkari.fi) osoittaa, että jo vuosituhannen vaihteessa tehdyissä korjauksissa radonimuri ja radonkaivo osoittautuivat tehokkaimmiksi ratkaisuiksi – tyypillinen alenema oli molemmilla 70–90 %, parhaimmillaan yli 95 %.
Kenelle Ecostar radonimuri sopii?
STUKin aineiston mukaan radonimuri antaa parhaat tulokset taloissa, joissa on yhtenäinen, suorakulmainen betoninen laatta alapohjana. Tällöin puhaltimen luoma alipaine leviää tasaisesti koko laatan alle, jolloin radonin nousupisteitä ei jää katvealueiksi. Jos talon alla on useampia erillisiä laattaosia, saumoja tai täyttöjä, yhdellä imupisteellä ei aina saavuteta koko alapohjan kattavaa alipaineistusta.
Ecostar-tyyppinen laite soveltuu hyvin tyypilliseen 1970–2000-luvulla rakennettuun suomalaiseen omakotitaloon, jossa on maanvarainen betonilaatta ja radonpitoisuus on mitattu yli 300 Bq/m³. Ryömintätilapohjaisissa taloissa sen sijaan kannattaa harkita ryömintätilan koneellista tuuletusta ensin, sillä se on usein yksinkertaisempi asentaa eikä edellytä läpivientejä lattiaan.
Radonimuri on yksi tuloksiltaan parhaita korjausmenetelmiä – pitoisuus pienenee tavallisesti 50–90 prosenttia alkuperäisestä arvosta (STUK).
Korkean lähtöpitoisuuden kohteissa – esimerkiksi yli 1 000 Bq/m³ – yhden radonimurin teho voi jäädä riittämättömäksi, ja saatetaan tarvita useampi imupiste tai yhdistelmäratkaisu radonkaivon kanssa. Tällöin ammattilainen arvioi kohteen ja mitoittaa järjestelmän STUKin suositusten mukaisesti.
Ecostar vs. kilpailijat: vertailu muihin radonimureihin
Suomalaisilla markkinoilla on useita radonimurivaihtoehtoja. Tunnetuimpia ovat kotimaiset toimijat kuten Sustera ja Radonpalvelut, jotka myyvät ja asentavat eri merkkisiä puhallinyksikköjä. Alla vertailemme keskeisiä ominaisuuksia eri ratkaisuvaihtoehdoissa, jotka perustuvat STUKin sekä muiden virallisten lähteiden antamiin tunnuslukuihin.
| Kriteeri | Ecostar radonimuri | Sustera-järjestelmä | Radonpalvelut-paketti | Itse hankittu perusimuri |
|---|---|---|---|---|
| Asennuspalvelu | Sisältyy pakettiin | Kyllä, valtakunnallinen | Kyllä, valtakunnallinen | Ei (tee-se-itse) |
| Takuuaika | Valmistajan mukaan | Vaihtelee | Vaihtelee | Laitteen takuu vain |
| Jälkimittaus | Suositellaan | Suositellaan | Suositellaan | Käyttäjän vastuulla |
| Hinta-arvio (asennus + laite) | n. 1 200–2 000 € | n. 1 500–2 500 € | n. 1 500–2 500 € | 200–600 € (laite) |
| Etäseuranta | Ei tyypillisesti | Ei tyypillisesti | Ei tyypillisesti | Ei |
Jos haluat seurata radonpitoisuutta jatkuvasti myös korjauksen jälkeen, kannattaa yhdistää radonimuri älykkääseen radonmittariin. Airthings Wave Plus on yksi tähän soveltuvista ratkaisuista – lue tarkempi arvio: Airthings Wave Plus arvostelu: älykäs radonmittari testissä.
Asennus: mitä tapahtuu käytännössä?
Radonimurin asennusprosessi noudattaa vakiintunutta kaavaa. Ammattilainen poraa lattian tai sokkelin läpi putken alapohjan alle, asentaa puhallinyksikön ja johdattaa poistoputken ulos seinän tai katon kautta. Koko prosessi kestää tavallisesti yhden työpäivän.
STUKin ohjeistuksen mukaan korjauksen jälkeen on aina tehtävä uusi radonmittaus, joka kestää vähintään kaksi kuukautta lämmityskaudella. Vasta tulos kertoo, onko alenema riittävä vai tarvitaanko lisätoimenpiteitä. Voit lukea lisää radonmittauksesta ja raja-arvoista artikkelista Radon kotona: mittaus, raja-arvot ja pitoisuuden pienentäminen.
Plussat ja miinukset: Ecostar radonimuri
Mikään korjausmenetelmä ei ole täydellinen kaikissa tilanteissa. Alla koottu selkeä hyöty–haitta-lista auttaa arvioimaan, sopiiko radonimuri juuri sinun talollesi.
- Hyödyt: Tehokas ja pitkäaikainen ratkaisu – kertaluonteinen investointi, joka toimii vuosia ilman suuria muutostöitä. Ei vaadi rakenteiden purkamista. Soveltuu jälkiasennukseen myös vanhempiin taloihin. STUKin aineiston mukaan yli 70 % korjauksista laski pitoisuuden alle 400 Bq/m³ viitearvon.
- Haitat: Ei toimi tehokkaasti epäyhtenäisellä tai vanhalla täyttöpohjalla. Vaatii jatkuvaa sähköä (20–80 W). Kustannus 1 000–2 000 euroa on merkittävä erä, vaikka korjaus on kertaluonteinen. Korkean pitoisuuden kohteissa voidaan tarvita useampi imupiste tai radonkaivo.
Paras tulos saavutetaan kohteissa, joissa alapohja on yhtenäinen suorakulmainen betoninen laatta – silloin alipaine leviää esteettä koko alueen alle (STUK).
Hinta ja kustannukset Suomessa 2026
STUKin oppaan mukainen kustannusarvio radonimurin asennukselle on 1 000–2 000 euroa. Taloon.com-rakentajatietopankin mukaan radonkorjausten keskimääräiset kustannukset pientaloissa ovat noin 2 300 euroa, kun mukaan lasketaan mahdolliset lisätyöt ja useamman imupisteen tarpeet. Hintaan vaikuttavat talotyyppi, sijainti, porattavan putken pituus ja valitaanko lisäksi jälkimittauspalvelu.
Kustannukset voi suhteuttaa terveysriskiin: WHO:n mukaan radon on toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja tupakoinnin jälkeen, ja pitkäaikainen altistuminen yli 300 Bq/m³ pitoisuuksille nostaa riskiä merkittävästi. Korjaus on kertainvestointi, jolla on pitkäaikainen vaikutus.
Jos olet epävarma, onko talosi radonpitoisuus ylipäätään ongelma, aloita mittauksella ennen korjauspäätöstä. Lisätietoa sisäilman kokonaistilanteesta löydät myös sivuston pilariartikkelista Sisäilman terveys: Kokonaisvaltainen ilmanlaadun hallinta.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mikä on radonimuri ja mihin se asennetaan?
Radonimuri on koneellinen puhallinlaite, joka luo alipaineistuksen rakennuksen alapohjan alle. Se asennetaan joko lattiarakenteen läpi tai sokkelin sivuun, ja poistoputki johdetaan ulos ulkoseinälle tai kattorakenteeseen. Laitteen tehtävä on pumpata radonpitoinen maaperän ilma ulos ennen kuin se ehtii nousta asuntoon halkeamien tai läpivientien kautta. Menetelmä on tunnettu ja hyvin tutkittu: Säteilyturvakeskus STUK nimeää sen yhdeksi parhaista radonkorjausmenetelmistä erityisesti maanvaraisten betonilattioiden yhteydessä. Asennuksen tekee yleensä ammattilainen, ja koko prosessi kestää tyypillisesti yhden päivän. Jälkimittaus pitää aina tehdä asennuksen jälkeen varmistaakseen, että ratkaisu toimii juuri kyseisessä kohteessa.
Kuinka paljon radonimuri laskee radonpitoisuutta?
STUKin julkaiseman tutkimusaineiston mukaan radonimuri pienentää radonpitoisuutta tavallisesti 50–90 prosenttia lähtöarvosta. Parhaimmissa tapauksissa – erityisesti yhtenäisellä, suorakulmaisella betonisella alapohjalla – alenema voi olla jopa yli 90 %. Yli 70 prosentissa tehdyistä radonimurikorjauksista pitoisuus on laskenut alle 400 Bq/m³:n. Tulos riippuu merkittävästi talon rakenteista: jos alapohja on epäyhtenäinen tai täytetty hienojakoisella materiaalilla, imurin teho voi jäädä pienemmäksi. Siksi ammattilainen arvioi kohteen ennen asennusta ja mitoittaa imurin tarpeen mukaan. STUKin aineisto toteaa myös, että erittäin korkean lähtöpitoisuuden kohteissa saatetaan tarvita useampi imupiste.
Toimiiko radonimuri kaikissa talotyypeissä?
Radonimuri soveltuu parhaiten taloihin, joissa on yhtenäinen maanvarainen betoninen laatta alapohjana. Parhaat tulokset saavutetaan, kun alipaine pääsee leviämään esteettä koko laatan alle. Epäyhtenäisellä, monimutkaisella tai rossipohjarakenteella varustetuissa taloissa menetelmän teho voi olla heikompi tai vaatia useampia imurantapisteitä. Ryömintätilaisissa taloissa koneellinen ryömintätilan tuuletus on usein yksinkertaisempi vaihtoehto. Kellarillisissa taloissa taas on usein lisäksi tiivistettävä seinä– ja lattialäpiviennit, jotta radonimuri toimii tehokkaasti. STUKin materiaaleista käy ilmi, että menetelmä on tehokkain kohteissa, joissa radonin pääasialliset nousureitit ovat laatan läpi – ei seinärakenteiden kautta.
Paljonko radonimuri maksaa Suomessa 2026?
STUKin oppaan mukainen kustannusarvio on 1 000–2 000 euroa asennettuna. Taloon.com-rakentajatietopankin mukaan pientalojen radonkorjausten keskimääräinen kokonaiskustannus on noin 2 300 euroa, kun otetaan huomioon myös mahdolliset lisätyöt tai useamman imupisteen tarpeet. Hintaan vaikuttaa talon koko, pohjarakenne, putken porausreitti ja se, sisältyykö pakettiin jälkimittaus. Pelkän laitteen voi hankkia muutamalla sadalla eurolla, mutta ammattiasennus on välttämätön asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Suurin osa asennusyrityksistä antaa kohdekohtaisen tarjouksen alkukäynnin tai valokuvien perusteella.
Pitääkö korjauksen jälkeen tehdä uusi radonmittaus?
Kyllä – STUKin ohjeistuksen mukaan jälkimittaus on aina tehtävä. Mittaus tulee suorittaa vähintään kahden kuukauden ajalta lämmityskaudella, jotta tulos on luotettava. Pelkkä silmämääräinen arvio tai asennusyrityksen lupaus ei riitä osoittamaan korjauksen toimivuutta, koska radonpitoisuus vaihtelee vuodenajan, sään ja ilmanpaineen mukaan. Jälkimittauksella saadaan selville, onko pitoisuus laskenut alle Suomen viitearvon 300 Bq/m³ ja täytyykö järjestelmää mahdollisesti säätää tai lisätä imurantapisteitä. Mittauspurkin voi tilata STUKilta tai yksityisiltä radonmittauspalveluilta. Aiheesta lisää: Radon kotona: mittaus, raja-arvot ja pitoisuuden pienentäminen.
Onko radonkaivo parempi kuin radonimuri?
STUKin aineiston mukaan radonkaivo on usein hieman tehokkaampi kuin pelkkä radonimuri: tyypillinen alenema radonkaivolla on 75–95 prosenttia, kun radonimurilla se on 50–90 prosenttia. Radonkaivo kaivetaan talon ulkopuolelle, ja se kerää radonpitoista ilmaa laajemmalta maaperäalueelta. Se soveltuu erityisesti epäyhtenäisille pohjille ja kohteisiin, joissa lattian läpi poraaminen ei ole mahdollista tai riittävää. Kustannuksiltaan radonkaivo on yleensä kalliimpi kuin sisäimuriratkaisu, koska se vaatii maankaivuutyön. Monissa vaikeissa kohteissa parhaat tulokset saadaan yhdistämällä radonkaivo ja radonimuri. Asiantuntija arvioi kumpi tai kummatkin sopivat parhaiten kussakin kohteessa.
Kuinka nopeasti radonimurin vaikutus näkyy mittauksissa?
Radonimuri alkaa vaikuttaa heti käynnistyksen jälkeen, ja pitoisuudet alkavat laskea yleensä muutamassa päivässä tai viikossa. Pidempikestoinen luotettava mittaus kestää kuitenkin STUKin ohjeen mukaan vähintään kaksi kuukautta, koska radonpitoisuus vaihtelee luontaisesti eri tekijöiden, kuten lämpötilan, ilmanpaineen ja talon ilmanvaihdon, mukaan. Lyhyt piikki alaspäin ei kerro koko totuutta – vasta pitkäaikainen tulos osoittaa, onko radonimuri laskenut pitoisuuden pysyvästi alle viitearvon. Älykkäät jatkuvat radonmittarit, kuten Airthings-sarjan laitteet, helpottavat seurantaa tarjoamalla reaaliaikaisen kuvan pitoisuuden kehityksestä asennuksen jälkeen.
Tarvitseeko radonimuri säännöllistä huoltoa?
Radonimuri on verraten vähähuoltoinen laite, mutta se ei ole täysin huoltovapaa. Puhaltimen toimivuus kannattaa tarkistaa 2–5 vuoden välein, ja jos laitteessa on suodatin, se on vaihdettava valmistajan ohjeen mukaan. Meluisan tai epätasaisesti pyörivän puhaltimen vaihto on tärkeää, koska vikaantunut puhallinyksikkö ei enää luo riittävää alipaineistusta. Korjauksen jälkeinen vuosittainen tai parin vuoden välein tehtävä radonmittaus on hyvä käytäntö, jolla varmistetaan, ettei pitoisuus ole noussut esimerkiksi laitteen kulumisen tai rakenteiden muutosten takia. Laite on ympärivuotisessa käytössä eli se kuluu hitaasti – keskimääräinen elinikä on useita vuosia, parhaimmillaan yli kymmenen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Sisäilman terveys: Kokonaisvaltainen ilmanlaadun hallinta
- 10 keinoa parantaa kodin sisäilmaa – käytännön toimenpiteet
- Allergeenit sisäilmassa: lemmikit, pölypunkit ja siitepöly
- Asunnon ilmanvaihto ja terveys: kuinka huono iv-järjestelmä vaikuttaa sisäilmaan
- Kosteus ja home sisäilmaongelmien aiheuttajina: tunnistaminen ja korjaus
- Radon kotona: mittaus, raja-arvot ja pitoisuuden pienentäminen
- Sisäilman terveys kotona: opas puhtaaseen sisäilmaan
- Sisäilmaongelmat ja oireet: tunnista huonon sisäilman vaikutukset
- Uuden asunnon sisäilma: kemikaalit, tuuletus ja muuttaminen
- VOC-yhdisteet sisäilmassa: lähteet ja suojautuminen
- Airthings Wave Plus arvostelu: älykäs radonmittari testissä
- Blueair ilmanpuhdistimet arvosteltu: paras malli 2026
- Philips Series 2000i vs 3000i ilmanpuhdistin: kumpi sopii suomalaiseen kotiin
- Roidmi ilmanpuhdistin: edullinen vaihtoehto vai kompromissi
- Thermex ilmanvaihtoratkaisut: arvostelu suomalaiseen kotiin
- Vallox ilmanvaihtolaitteet kotiin: tehokkaita vai ylihinnoiteltuja
Lähteet
STUK: Radon sisäilmassa – Säteilyturvakeskuksen julkaisu radonin esiintymisestä ja korjausmenetelmistä Suomessa.
STUK: Asuntojen radonkorjauksen menetelmät (julkari.fi) – Tutkimusraportti asuntojen radonkorjausten tehokkuudesta ja menetelmistä.
STUK: Pohjoismaat torjuvat radonin haittoja eri keinoin – Pohjoismainen vertailu radonin viitearvoista ja torjuntakeinoista.
Wikipedia: Radonimuri – Suomenkielinen kuvaus radonimurin toimintaperiaatteesta ja käytöstä.
WHO: Radon and health – Maailman terveysjärjestön tietolehtinen radonin terveysvaikutuksista.
Työhuoneen turvallisuus: Etätyön tietoturva ja älylaitteet 2026
{ ”@context”: ”https://schema.org”, ”@type”: ”Review”, ”name”: ”Radonimuri vertailu: parhaat poistolaitteet omakotitaloihin 2026”, ”itemReviewed”: { ”@type”: ”Product”, ”name”: ”Ecostar radonimuri”, ”description”: ”Alapohjan alipaineistamiseen perustuva radonin poistolaite suomalaisiin omakotitaloihin” }, ”reviewBody”: ”Radonimuri on tuloksiltaan yksi parhaista korjausmenetelmistä radonin poistamiseen suomalaisista omakotitaloista. Tyypillinen pitoisuuden alenema on 50-90 prosenttia STUKin aineiston mukaan. Asennuskustannus on tavallisesti 1 000-2 000 euroa ja laite sopii parhaiten yhtenäisellä betonilattiarakenteella varustettuihin pientaloihin.”, ”publisher”: { ”@type”: ”Organization”, ”name”: ”turvallinenkoti.net” } }
